Lahden voutikunnan historia

Vuonna 1963 Skandinaviaan ja pian myös Suomeen ja Helsinkiin rantautunut rotissööriliike otti nopeasti tulta. Jäsenistö karttui tasaiseen tahtiin ja pian Helsingissä ymmärrettiin, ettei pääkaupunki yksin voinut kantaa ja tyydyttää alati kasvavan jäsenistön tarpeita. 

Ensimmäisenä suomalaisen järjestön johtoon valittu kirjailija Armas J. Pulla kirjoittikin paistinkääntäjäveljilleen kirjeen, jossa hän patisteli muissa kaupungeissa asuvia rotissöörejä perustamaan alueellisia yksiköitä, voutikuntia. Lahti oli aloitteellinen tässäkin asiassa, samoin Turku ja Tampere, jotka myös ryhtyivät omien voutikuntiensa perustamistyöhön.

Ote ajatuksen herättäjän, Heikki Parmelan kirjeestä rotissööriveljien, Åke Jankolan ja Berndt Starckjohannin kanssa vietetystä illasta 3.10.1973: ”…kun rotissööriveljet eräänä iltana tapasivat toisensa ja maittavan chateaubriand´in Seurahuoneella, heräsi heissä jälleen ajatus illanistujaisista Conferie de la Chaîne des Rotîsseurs -järjestön merkeissä. Ajatuksen toteuttamisajankohdaksi ehdotettiin maanantaita 29.10.1973 klo 19.00 ja paikaksi Seurahuoneen Kartano-kabinettia.” Tässä ensimmäisessä, toteutuneessa tapaamisessa pöydissä oli jo järjestön tunnuksia, pukeuduttiin smokkiin ja pyydettiin vaimotkin mukaan. Kokouksessa keskusteltiin myös Lahteen perustettavasta omasta voutikunnasta ja lisäpontta ajatuksille antoi varmasti Armas J. Pullan pankinjohtaja Heikki Parmelalle 20.3.1974 päivätty kirje, jossa Pulla kirjoitti: ”Ja sitten vielä: Lahteen on perustettava voutikunta, että tulisi toimintaa --- Tampereen voutikunnassa ollaan jo niin pitkällä, että ensi syksynä jo syövätkin ranskaksi, toisin sanoen ovat pitäneet ranskan kielen kursseja, ja nyt sitten aikovat hyvän ruuan äärellä taitonsa osoittaa. Teitä on kuitenkin siellä vielä kovin vähän, ehdottakaa muutamia päteviä uusia jäseniä.”

Lahtelaiset puuhamiehet Parmela, Jankola ja Starckjohann oheistivatkin Pullalle jo 1.4.1974 kirjeen, jossa uusiksi jäseniksi Lahteen ehdotettiin Onni Penttilää, Jorma Vuorelmaa, Bert Renwallia, Veikko Nupposta ja Reino Oinosta. Samana vuonna elokuussa 24.8. Heikki Parmela lyötiin Lahden aluevoudiksi Imatralla ja Lahden ensimmäinen voutineuvosto näki päivänvalon 12.11.1974 Lahden Seurahuoneella. Neuvostoon kuuluivat Bailli Regional Heikki Parmela, Vice Chancelier Åke Jankola, Vice Conseiller Gastronomique Onni Penttilä, Vice Conseiller Culinaire Lassi Pohja ja Chargé de Mission Berndt Starckjohann. Oma toiminta oli saatu vireästi alkuun.

Kasvun aikaa 

Lahden voutikunta lisäsi sekä toimintaansa että jäsenmääräänsä. Pari vuotta myöhemmin aluevouti Parmela saattoikin kirjelmöidä kirjailija Pullalle, että voutikunta on noudattanut toiminnassaan vanhaa kaavaa ja järjestänyt kaksi kertaa illalliset naisineen ja kaksi kertaa herroille amical-lounaan. Tilaisuudet järjestettiin Lahden Säästöpankin juhlakerroksessa ja Oy Mallasjuoman edustustiloissa. Kirjeessään Helsinkiin 13.6.1980 aluevouti Parmela kertoi mm. Lahden voutikunnan iltatilaisuudesta hotelli-ravintola Mustassa Kissassa, jossa oli paikalla 28 paistinkääntäjää puolisoineen. Vuoteen 1987 tultaessa jäseniä Lahden voutikunnassa oli 67, joista 28 oli ammattilaisia. Paria vuotta myöhemmin jäseniä oli 74, joista yhdeksän naisia. Vuonna 1993 Lahden jäsenmäärä oli 89. Heistä amatöörejä oli 66 ja naisia 15. Sadan jäsenen raja alkoi häämöttää vuonna 1996, jolloin jäseniä oli 96. Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä sadan rajapyykki oli jo kirkkaasti ohitettu ja 10.1.2007 jäsenmääräksi kirjoitettiin 141. Seuraavienkin vuosien ajan jäsenmäärä on ollut edelleen kasvava ja vuonna 2012 jäsenkirja oli jo lähes 180 henkilöllä. Jäsenmäärä pysyi tällä tasolla aina vuoteen 2020 saakka, jolloin covid-pandemia lamaannutti toimintaa lähes pariksi vuodeksi. Vuonna 2024 jäsenmäärä oli 143.

Tietoisuutta järjestöstä pyritään aktiivisesti kasvattamaan esittelemällä rotissöörien toimintaa ja tapahtumia mm. Lahden voutikunnan omilla Facebook- ja Instagram-tileillä. Seuraajien toivotaan innostuvan mukaan toimintaan. Jäsenemme voivat myös kutsua ystäviään tilaisuuksiimme tutustumaan toimintaamme.

Muutokset järjestössä

Suomen pääjärjestö Suomen Paistinkääntäjät rekisteröityi yhdistysrekisteriin 02.03.2006. Lahden voutikunta rekisteröityi 17.03.2006, tosin Y-tunnus saatiin vasta 06.07.2006. Rekisteröijinä olivat Juhani Kaapu, Matti Mäkilä, Juha Ojamo, Jaakko Päivärinne ja Heikki Rajala.

Pääjärjestön käytössä ollut suomennettu nimi, Suomen Paistinkääntäjät ry, ei tuonut riittävästi esiin toiminnan monimuotoisuutta ja kaikkien raaka-aineiden tasapuolista arvostamista. Vuosikokouksessa 2020 nimi muutettiin muotoon Chaîne des Rôtisseurs Suomi ry. Lahden paistinkääntäjät ry seurasi pääjärjestön linjaa ja muutti omassa vuosikokouksessaan yhdistyksen nimen kansainvälisempään muotoon Chaîne des Rôtisseurs Lahti ry.

Omaa toimintaa

Koko Lahden voutikunnan olemassaoloajan sen toimintaa on leimannut aktiivisuus ja itse tekeminen. Käynnistysvaiheen vuosia lukuun ottamatta voutikunta jäsenineen on kokoontunut yhteisiin tapahtumiin, joissa keskeisimpinä ajatuksina ovat olleet hyvä ruoka, hyvät kotimaiset raaka-aineet, ruoan valmistaminen ja nauttiminen sekä oppiminen yhdessä - toinen toisiltamme. Omien, monipuolisten tapahtumien lisäksi on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia muiden Suomen voutikuntien kanssa. Perinteiselle joululounaalle Hirvihaaraan kutsuttiin mukaan Helsingin voutikunnan jäseniä ja yhdessä on vierailtu ravintola Savoyssa sekä sadonkorjuujuhlassa Järvenpään Keudassa. Tampereen voutikunnan kanssa on käyty Tampereen Komediateatterissa ja illallisella sekä vierailtu Kangasalla ravintola Paakarissa. 

Vuodesta 2005 alkaen jäsentapahtumia on lisätty ja niitä järjestetään noin 10 kertaa vuodessa. Pyrimme vierailemaan mielenkiintoisten ravintoloiden lisäksi voutikunnan jokaisessa kilpiravintolassa vähintään kerran vuodessa.

Yhteistyö koulutuskeskus Salpauksen kanssa on tiivistynyt, ja vuodesta 2017 alkaen on järjestetty ruoanvalmistusiltoja Kulinaaritalon opetuskeittiössä kerran tai pari vuodessa. Ruoanvalmistusiltoihin osallistuu rotissöörien lisäksi Salpauksen kokki- ja tarjoilijaopiskelijoita oman ohjaajansa johdolla. Teemoina ovat olleet mm. kastikkeet, kalat, äyriäiset, riista, makkaroiden valmistus, parsa ja kateenkorva. 

Vice-Conseiller Culinaire on suunnitellut tilaisuuksien menun ja opastanut jäseniä sen valmistuksessa. Ruokien valmistusillat ovat strategiamme mukaisesti olleet jäsenillemme edullisia tapahtumia, sillä yhdistys on maksanut osan illan kuluista. 

Lahden voutikunta on myöntänyt useana vuonna Salpauksen kokki- ja/tai tarjoilija-opiskelijoille stipendejä, joiden jakoperusteet määriteltiin 2013.

Aktiivisuudessaan Lahden voutikunta hakee varmasti vertaistaan. Merkittävä esimerkki on voutikuntamme pitkäaikaisimman voudin Åke Jankolan ideoimana 2003 aloitetut koululaistapahtumat, joissa rotissöörien keskeisintä sanomaa, tietoa hyvistä kotimaisista raaka-aineista ja niistä valmistetuista ruoista on viety sinne, missä koko kotimaisen ruokakulttuurin tulevaisuus on – alakouluihin. 

Koululaistapahtuma toteutetaan kerran vuodessa yhdessä Lahden tai ympäristökunnan koulussa. Tapahtumassa vuorossa oleva alakoulun luokka valmistaa yhdessä Chaîne des Rôtisseus Lahti ry:n jäsenten kanssa kolmen ruokalajin lounaan perheilleen. Lapset suunnittelevat menun yhdessä Vice-Conseiller Culinairen kanssa. Vuosina 2020 ja 2021 ei tapahtumaa järjestetty covid-pandemian vuoksi.

Ruoanvalmistustapahtumien kehittämisestä ja onnistuneesta toteutuksesta ovat vuorollaan Vice-Conseiller Culinairena vastanneet ammattilaisjäsenemme Sami Häkkinen, Ville Penttilä ja Niko Nyman.

Kilpiyritykset

Suomessa on noin 80 ravintolaa ja 20 herkkumyymälää, joille on myönnetty Chaîne des Rôtisseurs -kilven käyttöoikeus. Kilpi seinällä tarkoittaa hyvää ruokaa, erinomaista palvelua ja paikkaa, joka soveltuu kaikille hyvän ruuan ja viinin ystäville. 

Rôtisseurs-toiminta on arvokasta yhteistyötä ravintoloiden kanssa. Kilpi ei ole ostettavissa, eikä yritys omista sitä sen saatuaan. Kilpi palautetaan takaisin Rôtisseurs-organisaatiolle, jos yrityksen toiminnassa tapahtuu muutoksia. Voutineuvosto yhdessä jäsenistönsä kanssa seuraa aktiivisesti, että alueen kilpiravintolat täyttävät järjestön asettamat kriteerit sesongista riippumatta.

Lahden voutikunnan alueella kilpi on myönnetty kaikkiaan kahdeksalle ravintolalle:
Lahdessa ravintola Casseli, ravintola Roux, hotelli Seurahuoneen Hämesali ja ravintola Taivaanranta. Hämeenlinnassa ravintola Vanajanlinna, Mäntsälässä Hirvihaaran Kartanon ravintola, Mikkelissä Tertin Kartano sekä Vierumäellä Rampsi à la Carte. 

Kilvestä ovat myöhemmin luopuneet ravintola Casseli, Hirvihaaran Kartanon ravintola, sekä Vierumäen Rampsi à la Carte, sillä ravintola on joko lopettanut toimintansa tai toiminnassa on tapahtunut muutoksia. 

Erikoisuutena Rôtisseurs-kilpi on myönnetty myös maatilamyymälä Benjamin Lihatorille sekä kauppahallissa aikoinaan toimineelle Lihakauppa A.O.Vuoriselle. Molempien toiminta on kuitenkin muuttunut siinä määrin, että ne ovat luopuneet kilvistään.

Kilpipäivä

Kansainvälisen kilpipäivän teema on kansalliset perinteet. Kilpipäivää alettiin viettää Suomessa vuonna 2014. Vuonna 2015 kilpipäivän vietto laajeni maailmanlaajuiseksi. Kilpipäivän tarkoituksena on korostaa kilpiravintoloiden ja -myymälöiden korkealuokkaista osaamista ja raaka-aineiden käyttöä sekä yhdistää gastronomisia ystäviä ympäri maailmaa ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

Ensimmäisinä vuosina Lahdessa kilpiravintolat valmistivat kilpipäivän menun ja jäseniä kannustettiin vierailemaan ravintoloissa. Vuosina 2017 ja 2018 aloitimme kilpipäivän toritapahtuman Lanun aukiolla, jossa Lahden alueen kilpiravintolat ja tuottajat tarjoilivat herkullisia maisteluannoksiaan edullisesti. Vuodesta 2019 tapahtuma on järjestetty Kauppatorilla. Mukana tapahtumissa ovat olleet kilpiravintoloiden lisäksi Päijät-Hämeen keittiömestarit sekä paikallisia ruoka-alan yrityksiä. Covid-pandemiasta johtuen vuoden 2020 tapahtuma peruttiin.

Kapitulikaupunki Lahti

Lahden voutikunta on saanut järjestettäväkseen useita valtakunnallisia Grand Chapitre de Finlande –tapahtumia eli suurkapituleja sekä paikallisia pikkukapituleja.

1. Ensimmäinen suurkapituli Lahdessa järjestettiin 1980. Osanottajia Lahteen tuli 120 ja arviot kapitulin onnistumisesta olivat kauttaaltaan kiittäviä.
    

2. Vuoden 1988 suurkapituli kokosi Lahteen jo yli 300 tyytyväistä kapitulivierasta.

3. Vuonna 1997 Lahdessa järjestetty suurkapituli rantautui vesien ja villisikavartaiden ääreen. Pikku-Vesijärven rannassa toteutettu Dîner Amical ja sen valmistelu houkutteli paikalle myös paljon lahtelaista yleisöä katsomaan villisian oikeaoppista valmistusta hiilloksella. Grand Dînerin juhlavasta tarjoilusta vastasi Lahden Seurahuone.
    

4. Vuonna 2004 Lahdelle annettiin uusi haaste valtakunnallisen tapahtuman järjestämisestä. Ennakkoluulottomasti Lahti tarttui haasteeseen ja alueellisen yhteistyön merkitystä korostaen Lahti otti yhteistyökumppanikseen Hämeenlinnan ja sen ammattitaitoiset paistinkääntäjäveljet ja -sisaret. Vanajanlinnan historiallisessa miljöössä ja paikkakunnan kartanoissa läpiviety suurkapituli oli kokonaisuudessaan näyte myös siitä, kuinka aluerajoja murtamalla ja yhteistyöllä voidaan saavuttaa loistava lopputulos. Sittemmin Hämeenlinnaa ja sen jäseniä on otettu huomioon aktiivisesti myös muussa toiminnassa.

5. Vuonna 2015 Lahdessa järjestetyn suurkapitulin, Soossi-kapitulin, teemana olivat kastikkeet. Kapituli varattiin täyteen alle tunnissa. Kapitulia kunnioitti läsnäolollaan International Vice-President Madame Marie Jones, mikä lisäsi tilaisuuksien arvokkuutta. 

Kapituli käynnistyi perjantaina puolen päivän aikaan SoossiTori -kastikeseminaarilla, jossa oli aiheeseen liittyviä luentoja ja pieni messutapahtuma. Luennoitsijoina olivat keittiömestarit Mika Jokela (Vanajanlinna Group) ja Mikko Liikaluoma (Hirvihaaran Kartano) sekä opetusneuvos, Conseiller Culinaire Martti Lehtinen. Yrityksistä olivat mukana Puljonki, Chipsters, Vääksyn Mylly, Dieta, Fazer ja Cool Center. 

SoossiTori keräsi runsaasti kuulijoita ja messuvieraita. Samaan aikaan järjestettiin Messilän kentällä perinteinen golfkisa. Miesten kiertopalkinnon voitti Teppo Ojala ja naisten Irma Luhtanen.

Dîner Amical järjestettiin Lahden Seurahuoneella. Lauantain lounaat tarjoiltiin ravintola Casselissa, ravintola Mukkulan kartanossa, Lahden Seurahuoneen ravintola Trattoriassa ja ravintola Rouxissa. Osallistujat olivat valinneet lounaspaikkansa pääruoan kastikkeen mukaan tietämättä mikä ravintola oli kyseessä.

Lauantai huipentui Sibeliustalon pääsalissa juhlavaan installointitilaisuuteen, jota seurasi cocktail-tarjoilu Puusepänsalissa ja Grand Dîner metsähallissa ilta-auringon paisteessa.

Koko viikonloppu onnistui täydellisesti. Kiitosta saivat sekä tilaisuuksien ruoat että yleisjärjestelyt. Voutineuvosto oli valmistellut kapitulia lähes kaksi vuotta työtuntejaan säästämättä. Voutikunnan monet muutkin jäsenet osallistuivat talkoisiin monin eri tavoin, minkä ansiosta Lahti onnistui jälleen kerran tarjoamaan ikimuistoisen suurkapitulin 367 osallistujalle.
 

1. Helmikuussa 2020 perinteikäs talviurheilukaupunki Lahti järjesti Finlandia-hiihdon viikonloppuna makunautintoja täynnä olevan Suksi Lahteen -pikkukapitulin, jossa paikallisuus, alkuperäisyys ja tuoreus sekä näkyivät että maistuvat. Lahden uudistunut kävelykeskusta loi talvista tunnelmaa, kun keskustan kaikki palvelut olivat kävelyetäisyydellä kulkuyhteyksistä. Hyvän ruoan ystäviä läheltä ja kaukaa saapui 150.

Ammattilaisluennon Kemiaa kokkauksessa, molekyyligastronomia keittiössä piti Anu Hopia. Luento keräsi salin täyteen kiinnostuneita kuulijoita ja herätteli huomaamaan, että kemia onkin merkittävä asia kokkaamisessa.

Suksi Lahteen -kapituli jäi koronan takia Suomen ainoaksi kapituliksi vuonna 2020.
 

1. Marraskuun 2023 paikallisessa Pikkujoulukapitulissa juhlistettiin Suomessa 60 vuotta toiminutta järjestöämme. Viinitietoutta syventävän luennon piti viiniasiantuntija Taina Vilkuna. Grand Dîner tarjoiltiin Seurahuoneen Päijätsalissa ja tilaisuuteen osallistu 115 herkkusuuta.
    

2. Elokuussa 2025 järjestettävän suurkapitulin nimi, Puusta pöytään, kuvastaa kaupunkimme matkaa puusepänteollisuuden juurilta nykypäivään. Se korostaa elintarviketeollisuuden ja alueen ruoan tuotannon merkitystä koko matkalta - pellolta ja tuotantolaitoksista ravintola-alan ammattilaisten hyppysten kautta meidän kaikkien nautittavaksi.

Lahti tunnettiin vielä sata vuotta sitten puuseppien kaupunkina. Siksi Dîner Amical ja Grand Dîner järjestetään Lahden historiallisissa, vanhoissa Askon ja Iskun huonekalutehtaissa. Lounaat tarjoillaan Lahden kilpiravintoloissa (Ravintola Roux, Ravintola Taivaanranta ja Lahden Seurahuone).

Voudit

Lahden voutikunnan ensimmäinen vouti Heikki Parmela aloitti tehtävässään perustamisvuonna 1974 ja hänen voutikautensa kesti noin kymmenen vuotta. 

Tämän jälkeen ohjat otti Åke Jankola, joka luotsasi jäsenistöään hyvän ruokakulttuurin pariin vuodesta 1984. Lahdessa 10. heinäkuuta 2001 allekirjoittamallaan kirjeellä Åke ilmoitti jäsenistölle, että 17 vuoden toiminnan jälkeen hän haluasi luovuttaa valtikan nuorempiin käsiin, Juhani Kaapulle. 

Juhani Kaapua samoin kuin myös voutineuvostossa kauan ansiokkaasti toiminutta Chargé de Mission Juha Ojamoa kutsuttiin kuitenkin pian haastavampiin tehtäviin Helsinkiin ja puhemiehistöön. 

Juhanin vapaaksi jättämään aluevoudin ruoriin astui Matti Mäkilä. Tällöin vuodeksi kirjoitettiin 2005. Matin vetovastuulla lisättiin yhteistyötä oppilaitosten, alan muiden järjestöjen ja ravintola-alan yritysten kanssa. Vuonna 2011 Matti totesi, että toiminnan kehittämiseksi on hyvä löytää tuoretta innokkuutta ja uusia virkeitä ideoita. Oli jälleen aika siirtää vetovastuuta eteenpäin ja uudeksi voudiksi nimettiin Arja Hornborg.  

Arja toikin toimintaan uutta virtaa. Määrätietoisella voudin otteella ja omalla esimerkillään hän kannusti kymmenen vuotta voutineuvostoa järjestämään monipuolisia ja laadukkaita tapahtumia sekä jäsenistöä osallistumaan niihin. 

Vuonna 2021 alkoi Jari Pramin voutikausi. Jari on saanut laajasti delegoimalla sitoutettua tehtäviinsä niin entiset kuin uudetkin voutineuvoston jäsenet. Jäsenistöäkin pyritään tapahtumiin osallistumisen lisäksi osallistamaan myös järjestelyihin. 

Matti Mäkilälle ja Arja Hornborgille on myönnetty arvo Bailli d’ Honoraire, kunniapuheenjohtaja.

Lahdesta kaksi valtavoutia

Juha Ojamo 2011 – 2015 ja Johanna Hornborg-Ojala 2018 –

Ordre Mondial des Gourmets Dégustateurs - OMGD

OMGD on Pariisissa 1963 perustettu Rôtisseurs Veljeskunnan alajärjestö viinien ja muiden jalojen juomien harrastajille. Jäseneksi voidaan hyväksyä vain Chaîne de Rôtisseurs-järjestön jäsen. Vuonna 2024 Lahden voutikunnassa oli 58 OMGD-jäsentä.

Lahden voutikunnan ensimmäinen OMGD-toiminannasta vastaava Vice-Echanson Päivi Parkkola aloitti tehtävässään vuonna 2008. Hänen jälkeensä tehtävään valittiin Kati Häkkinen nyk. Onnela, joka hoiti tehtävää vuoteen 2022 saakka. Heidän toimikausillaan laadukkaisiin viineihin päästiin tutustumaan mm. monenlaisten tasting-tilaisuuksien ja eteläiseen Eurooppaan suuntautuneiden viinimatkojen myötä.

Lahden Vice-Echansonin paikka oli täyttämättä kaksi vuotta, kunnes vuonna 2024 Vice-Echansonina aloitti Anu Lehto.