Voudin palsta

Tammikuu 2021


Pari mietettä digitalisaatiosta...

Uskaltaudunpa tässä kirjoitella nykyisin niin peräänkuulutetusta digitalisaatiosta. Missään nimessä kirjoitusta ei pidä ottaa digitalisaatiovastaiseksi. Tarkoituksena on herättää ajatuksia soveltamisesta eri alojen toimintatapoihin.

Yhteiskunnassammehan on useita hyviä digitalisaation esimerkkejä, joissa Suomi on kärkimaita maailmassa. Suraavaavaa luetteloa voisi jatkaa loputtomiin, mutta pistetään jonoon ne ehkä kaikkein eniten elämäämme vaikuttavat digitalisaatioratkaisut: rahaliikenne, verotus, Kanta, reseptit, matkapuheliverkot, ym. Kukaan tuskin muistaa neiti aikaa tai olisi halukas toimimaan ilman nettiä!

Tosin tästäkin asiasta ollaan montaa mieltä. Ei ole kuin muutama vuosi sitten, kun Saksassa käydessäni hotellin eteen oli rakenteilla ihka uusi puhelinkioski. Taksi lähti liikkeelle vain käteisellä. Ravintolassa lisättiin ruokahalua kysymällä, että tulihan varmasti käteistä laskunmaksun verran mukaan? Pankkikortilla nostettiin rahaa vain oman pankin automaateista? Veroilmoituksen täyttöön on erilliset palveluja tarjoavat asiantuntijat? Luottokortin käyttö oli paaria luokkaa.

Viime kesänä Lappeenrannassa vastaani tuli turisti, joka kyseli missä on lähin puhelinkioski? Oli pakko vastata sen olevan tekniikan museossa.

Viruksen aikana on erilaiset ravintoloiden kuljetuspalvelu sovellukset levinneet voimalla. Samalla ne on kehittyneet helpompien käyttöliittymien vuoksi todella laajaan käyttöön. Ilmiöstä tulee luultavasti ”uusi normaali” kunhan virus hellittää. Tässä kehityksessä kannattaa olla mukana. Vielä kun pöytävarausjärjestelmiin saisi virtuaali esityksen ravintolasta ja sen perusteella voisi valita istumapaikkansa salissa.

Sitten on myös muutamia ratkaisuja, joissa ajatus ja suunnittelun lähtökohtia on syytä epäillä. Ravintolassa eteen lykätty pädi tilausta varten on mielenkiintoinen kokemus. Siitä vaan valitsemaan ja katsomaan laskun kertymää. Saa selailla lihan alkuperää, voi lukea viineistä, voi antaa palutetta, jakaa sosiaaliseen mediaan,ym. Palvelukokemus joka on osa ravintolakultturia jää aika ohueksi ja oudoksi. Mielestäni fine dining ravintolan yksi suuri tehtävä on tuottaa kokonaisvaltainen palvelukokemus, johon asiakaspalvelu kuuluu oleellisena osana. Toimintaan antaa vielä pikantin mausteen toimimaton sovellus ja jäykkä käyttöliittymä. Salihenkilökunnan muuttuminen mikrotukihenkilöksi on tosiasia. Sovelluksen sopivuus on varmaan paikallaan pikaruokapuolella. Niistähän on myös joissakin hampurilaispaikoissa kokemustakin. Näissäkin paikoissa sujuvan käyttöliittymän merkitys on suuri, joka edesauttaa uuden käytännön leviämisessä. Tästä aiheesta Riikka Uhmavaara kirjoittanut opinäytetyön Tampereen Ammattikorkeakolussa otsikolla ”Palveluiden kehittäminen ja digitalisoiminen ravintola-alalla.

Hotelliin kirjautumiseen toivoisi digitalisaatiokonsulttien iskevän pikimmiten. Edelleen on mahdollista kaikista kanta-asiakas ohjelmista huolimatta, että melkein poikkeuksetta joutuu täyttämään lomakkeellisen asioita sisään päästäkseen. Tämän asiakkan tekemän lomaketäytön jälkeen vastaanottovirkailija näpyttelee konetta keskimäärin viidentoista näppäilyn verran ja jono kasvaa. Lähtöselvitys on samanlainen hässäkkä ja tunteita kiristää vileä tiukat aikataulut. Olen tehnyt tästä kokemusperäistä tutkimusta ja kaikilla tuntuu olevan sama ongelma. Vaikka kuinka olisin tilannut huoneen mobiilisti kanta-asiakaana rumba alkaa alusta hotellin aulassa.

Joskus asiat saattavat mennä myös ihan överiksi. En ole lukuista pohdinnoista huolimatta keksinyt mitään käyttöä kylpyhuoneemme mobiilisti ohjatulle pyyhkeenkuivatus telineelle. Onneksi siinä on vielä kytkin mistä sen saa päälle ilman appia.

Lattialla seisoo kotimaista suunnittelua oleva ilmanpuhdistin sisältäen mobiiliohjauksen. Ei ole liiemmälti tullut reissussa ollessa ajateltua kodin ilmanpuhtautta saatikka sitä mobiilisti tarkkailla.

Jouluksi tuli ostettua uudet kynttilät terassin kaiteelle ja tietysti mobiilisti ohjattavat. Saa välkkymään, himmenemään, ym ja ihan oikealla kynttilä apilla! Miten onkaan tultu toimeen ilman kynttilä appia?

Voutikuntamme vuosi alkaa edelleen ilman tapahtumia, koska niiden järjestäminen olisi suositusten vastaista. Yritämme heti tilanteen sen salliessa järjestää ensimmäiset jäsentilaisuudet. Sitä ennen yhteydenpitomme tapahtuu nettisivujemme kautta eli hyvin digitaalisesti. Onneksi sivujen uudistusprojekti saatiin ennen viruksen saapumista valmiiksi ja voimme nyt täysimääräisesti hyödyntää niiden tuoman hyödyn. Jatkamme pohdiskeluja jäsenistöllemme hyötyä tuottavien digitaalisaatioratkaisujen toteuttamisesta. Toiveita niiden toteuttamiseen voi lähetellä tulemaan.

Pysytään terveinä ja aloitetaan toiminta aktiivisesti heti tilanteen niin salliessa.

Heikki

Vout




Elokuu 2020

Uusi normaali?

Näinä poikkeusolojen aikaan on kielenkäyttöön vakiintunut sanonta "tämä on uusi normaali" Jotenkin tuntuu, että varsinkin ravintola-alalle tämä on jatkossa järisyttävän totta. 

Eipä ollut monessakaan ravintolassa eikä perheessä mietitty mitä tarkoittaa take  away ateriat. Itse kokeilin muutaman kerran ja järjestely toimi hyvin. 

Ainoa ihmettelyn aihe oli järjestelystä tuleva pakkausten määrästä johtuva jäte. Selvä kehittämisen paikka. Uskon tämän olleen myös ongelma ravintolassa pakkauksia täytettäessä erilasiin pussukoihin. 

Suomen alkoholilainsäädäntöhän ei tukenut tällaista toimintaa ollenkaan. Mikä onni olisikaan, kun ravintolasta voisi tilata koko menuun juomineen mukaan vaikka piknikille? 

Toinen merkittävä piirre oli katukuvassa pizza laatikot. Samaan kategoriaan voi laittaa myös burgerit. Jos joku tästä on jonkinlaista hyötyä saanut on se varmaankin pikaruoka. Olen seurannut nyt muutaman viikon ajan taloyhtiömme kartonkiroskista. Se on melkein aina täynnä tyhjiä pizza laatikoita? 

Kesän aikana on näkynyt myös kuinka suomalaiset ovat löytäneen kotimaan matkailun ja sen myötä myös ravintolakulttuuriin. On ollut ilo nähdä kuinka perheet ovat ruokailleet yhdessä ja käyttäneet ravintolapalveluja samoin kuin käyttävät niitä ulkomaan matkoillaankin. 

Kesämatkallamme Savonlinnaan huomasimme, kuinka hotellit ja ravintolat pursusi asiakkaita. Nyt olikin muutamassa paikassa asiat kääntyneet toisin päin. Asiakkaat puhuivat selvää suomea, mutta henkilökunta jotain muuta kieltä. Ainoat asiat mitkä tuntui olevan välillä loppu, olivat muikut ja pizza!

Aloitetaan syksyn ohjelma lyömällä kilpi Kymen Huvilan seinään 19.09 klo 17.00

Hyvää loppukesää toivottaen.

Vouti 



Maaliskuu 2020

Olen viimeaikoina tutustunut ja haastatellut useita Eteä-Karjalan alueen lähiruokatuottajia. Hämmenykseni on ollut suuri, kun olen huomannut millä innolla ja osaamisella asiaan suhtaudutaan. Vaatii melkoista rohkeutta siirtyä omalta mukavuusalueelta uuden oppimiseen ja kehittämiseen, kuten on useassa tapauksessa käynyt. Yrittäjillä on melkein poikkeuksetta ajatuksena hoitaa tuotanto mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja luonnonvaroja säästäen. Oli hieno katsoa Innalanmäen tilalla, kun komeat ylämaannaudat Skotlannista söivät kaikessa rauhahassa suomalaisessa pakkaskelissä tilalla tuotettua nurmea. Eikä ne sitten muuta syöneetkään ja hyvin näyttivät pärjäävän. Eiköhän siinä silloin tuotettu sitä todellista luomulihaa?

Toinen ihmettelyni aihe on ollut hyvin julkisuutta saaneet Jävla Sås Bolag tuotteet. Kelläpä olisi tullut aiemmin mieleen mennä television Leijona Luola ohjelmaan hakemaan rahoitusta ja jalostaa epäkurantit tomaatit herkullisiksi kastikkeiksi? Yrityksessä on varmaankin jouduttu uhraamaan myös muutama ajatus miten tuotteet saadaan kauppojen hyllylle? Ei ole ihan helppo rasti

Nämä vain esimerkinomaisesti alueemme korkeatasoisesta elintarviketuotannosta. Onhan meillä myös palkittu paahtimo, marja ja sienitomittajia, lihantuottajia, panimoita, kalaa, ym. Lista on harvinaisen pitkä ja monipuolinen. Siinä alkaa viipurin rinkilät, lepuskat, ym jäädä jalkoihin.

Meille kuluttajillehan tämä on hyvä asia. Saamme monipuolisia ja laadukkaita tuotteita ja niiden käyttö vielä tukee myös alueemme yrittäjyyttä. Kunhan vaan haluamme ne löytää. Näissä tuotteissahan on yleensä korkeampi hankintahinta, mutta vastaavasti korkeampi laatu kompensoi hintaa.

Voutikunnasaa on keskusteltu miten voisimme olla hyödyksi näille yrittäjille? Jokainenhan voi osaltaa autta asiaa ostamalla lähituotteita ja kertomalla niistä eteenpäin. Olemme osaltamme tuomassa asiaa esiin esittelemällä jatkossa tuottajia ja tuotteita sivuillamme. Näitä juttuja alkaa ilmestyä sivuillemme tämän kevään kuluessa.

Uutena tiedotukseen liittyvänä asiana alamme myös esitellä kaikki uudet jäsenemme sivuillamme, jotta saamme aikaan kummankinpuoleisista tutustumista.

Näillä teveisillä toivotan kaikille hyvää kevättä

Heikki

Vouti


__________________________________________________

Joulukuu 2019

Niinhän tässä alkaa pikkuhiljaa käymään, että tämäkin vuosi on taputeltu ja alamme valmistautua Joulun viettoon. Jälleen kerran aika on näyttänyt menevän kuin siivillä.

Voutikunnassamme vuosi on kulunut tapahtumien suhteen ns. perinteisin menoin. On ollut ravintolavierailua, yhteistyönä tekemistä, ym. Vuoden aikana saimme valmiiksi Kymen Huvilan kilpiprosessin ja varsinainen kilvenluovutustilaisuus on suunniteltu ensivuoden maaliskuulle. Tästä työstä vielä erityiskiiitos Kymen Huvilan koko henkilökunnalle, joka osoitti vahvaa ammattitaitoa ja sitoutumista asiaan,

Vuoden aikana valmistui myös uusi startegiamme. Pohjana staregiatyöskentelylle oli jäsenkyselyn 2018 tulokset. Ensimmäisessä vaiheessa tuloksista nostettiin esiin voutikunnassamme tilaisuukisen monipuolinen sisältö ja yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa (Munska, Keittiömestarit). Yhteistyön edellytyksiä läpikäydessämme totesimme tarvetta jokaisen omille tilaisuuksille, mutta myös yhteistilaisuuksille. Tästä johtuen ensivuoden tapahtumista osa on yhteistilaisuuksia, missä jokaisen toimijan vahvuus tulee käytettyä täysimääräisesti hyväksemme. Näin tehdessämme toivomme tilaisuuksiin parempaa siältöä ja vältämme päällekäisyydet toiminnassamme.

”Munska odottaa yhteistyöltä paljon ja on valmis viinitietouden levittämisen yhteistilaisuuksien kautta osana OMGD-toimintaa sekä toivoo oppivansa lisää kulinarismista osana viininautintoa”,  kertoo puheenjohtaja, Chevalier Juho Pylkkö Munskasta.

Yhteistilaisuudet ovat jatkossa merkittyinä Saimaa Gourment tunnuksella, jolla haluamme korostaa yhteistyötä tilaisuuksien järjestelyissä.Tulevan vuoden alustava ohjelmarunko on esitelty jäsentapahtumasivuilla. s

Karjalan Gala-iltaan suunnitellaan Karjalan Kapusta – nimistä palkintoa myönnettäväksi merkittävästä ruoka tai juoma teosta alueellamme. Kyseisen huomionosoituksen valinnasta ja säännöistä päätetään lähiaikona.

Järjestömme nimi päivittyy myös vastaamaan paremmin nykytoimintaa ja siinä esiintynyt lisäys “Paistinkääntäjät” jää pois. Uusi muoto on nyt: Chaîne des Rôtisseurs Suomi ja vastaavasti voutikunnassamme Chaîne des Rôtisseurs Karjala

Toivotan kaikille aktiivista vuotta 2020

Heikki

Vouti