Voudin palsta

Elokuu 2022

Aloitin voudin eli puheenjohtajan tehtävät Chaîne des Rôtisseurs Karjala ry:n vuosikokouksessa viime maaliskuun 18. päivä. Ravintola Wolkoff oli täynnä jäseniä ja tunnelma oli hyvä. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet opettelua ja opettelua vielä riittää, koska tietyt prosessit Rotisseurs järjestössä ovat hyvin määrämuotoisia.  Olen kuitenkin saanut hyviä neuvoja ja apuja aikaisemmilta voudeilta Heikilta ja Elinalta sekä puhemiehistön jäseniltä, jotta pahimmilta karikoilta olen välttynyt.

 

Kesäretki tehtiin Sahanlahteen

Voutikunnan kesäretki suuntautui Saimaan Munskänkarna jäsenien kanssa 11.6. Puumalan Sahanlahteen.  Meidät otti vastaa Sahanlahden emäntä, yrittäjä Maitre Hotelier Jaana Kuivalainen.


Kesäretken ohjelmassa oli kirjailija Elsa Heporaudan elämään pohjautuva näytelmä Palava Tahto.  Näytelmän jälkeen nautimme maukkaan Sahanlahden menun Koskivahti ravintolassa.

 

Kesäretki keräsi yhteiskuvaan Rotissöörejä ja Munskalaisia 35 henkilöä


Onnistunut Citykapituli

Rotisseurs Citykapituli pidettiin Helsingissä viime viikon lopulla. Karjalan Voutikunnasta oli paikalla 14 jäsentä. Pekka Kauppiselle luovutettiin 30 vuoden ansiokkaasta Rotisseurs toiminnasta Officier Commander tunnustus ja Grand Officier käädyt. Heikki Koskiselle luovutettiin Medaille d’argent ja Honoraire tunnustus. Muita käätyjen saajia olivat: Timo Pulli Vice-Charge de Presse, Jaana Kuivalainen Maitre Hotelier, Anne Pulli ja Arja Puhakainen Dame de la Chaine. Sain itse Karjalan voudin eli Baille de Carelia käädyt.


Citykapituli oli erittäin onnistunut ja nosti jonkin verran rimaa seuraavien kapitulien järjestämisessä. Seuraava suurkapituli on vuoden päästä elokuussa Tampereella. Karjalan voutikunnan vuoro tulee olemaan 2029.

 

Timo Pulli on aloittanut tiedottajana

Timo valittiin tiedottajaksi kesäkuun Karjalan voutikunnan hallituksen kokouksessa. Hän on nyt pari kuukautta ehtinyt harjoitella ja tämä on Timon ensimmäinen tiedote. Onnittelut Timolle tärkeässä tiedotustyössä, jota jäsenistä odottaa. Timo saa kertoa itsestään omalla tarinalla tällä palstalla. Haluan nyt samalla kiittää aikaisempaa tiedottajaa Juha Pöllästä hänen ansiokkaasta työstään.

 

Rotisseurs jäsenistö ja kilpiravintolat ovat tärkeitä

Karjalan voutikunnassa on jäseniä kaikkiaan 95, joka on 4,4 % koko Suomen Rotisseurs järjestön jäsenmäärästä. Hyvällä tiedottamisella ja hyvillä tilaisuuksilla haluamme vahvistaa sidettämme jäsenistöön. Myös uusien jäsenien hankinta tulee korostumaan tällä toimikaudella.

 

Karjalassa on kilpiravintoloita viisi. Kilpiravintolat ovat meille erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita ja kehitämme yhteistyötämme kilpiravintoloiden kanssa. Ensi keväänä on kilpipäivä, jonka suunnittelu aloitetaan jo nyt syksyllä. Karjalan Voutikuntaan on tulossa myös uusia kilpiravintoloita, joista kerrotaan myöhemmin lisää. Myös muiden alueen ravintoloiden kanssa tehdään yhteistyötä.

 

Kohti syksyn ja talven tilaisuuksia – laita kalenteriin Saimaa Gourmet Gala la 8.10.2022 Holiday Club Saimaa

Nyt suuntaamme kohti syksyn ja talven tilaisuuksia. Saimaa Gourment Galan järjestelyt ovat menossa yhdessä Saimaan Munskänkarnan ja Karjalan Keittiömestarien kanssa. Galan juhlapaikka on Holiday Club Saimaan Paviljongin Aleksanterinsali, johon mahtuu 110 henkeä. Voit kutsua myös ystäväsi tapahtumaan. Kutsu on tulossa lähiaikoina.

Pyrimme suunnittelemaan hallituksessa tilaisuutemme vuosikello -periaatteella. Vaikka itse olen aktiivisesti mukana suunnittelemassa tilaisuuksia, niin haluan korostaa yhdessä tekemistä hallituksen kanssa. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma rooli tilaisuuksien järjestämisessä. Ensimmäiset tiedotteet syksyn tilaisuuksista tulevat aivan kohta.


Hyvää alkavaa syksyä!

Tuomo Puhakainen

Vouti, puheenjohtaja

Maaliskuu 2022

Voudin vaihdon mietteitä


Karjalan voudin vaihto on nyt virallisesti hoidettu. Puhakaisen Tuomo tulee jatkamaan uutena voutina seuraavat vuodet. Onnea ja menestystä Tuomolle ja Karjalan voutikunnalle. Tuomo tuo tullessaa taas uuden kulman voutikunnan toimintaan ja sehän on hyvä asia, kun asiat kehittyvät.

 Oma kosketukseni Karjalan voutikuntaan alkoi muutettuamme seudulle yhdensänkymmentäluvulla. Sitä ennen en ollut kovinkaan aktiivinen jäsen Helsingin voutikunnassa. Syynä osallistumiseni laimeuteen johtui senaikaisesta kulttuurista. Uusi jäsen joutui eräänlaiseen kokelastilanteeseen ja entinen jäsenistö eli ihan omissa sfääreissään ja tavoissaan. Siinä ei ulkopuoliselle ollut sijaa. Tilannetta kuvaa installoinnin jälkeinen Grand Diner tilaisuus Saariselällä. Yrittäessäni päästä voutikuntani pöytään kerrottiin minulle kaikkien paikkojen olevan varattuja? Onneksi aiemmat hyvät suhteen ravintolan henkilökuntaan pelasti tilanteen ja saimme ihan oman pöydän. Illan mittaan huomasimme sen olevan todellinen onnenpotku. Onneksi tällainen suhtautuminen on koko järjestössä jo takanapäin.

Muutettuamme Karjalaan aloimme rakentaa itsellemme asumusta. Työmaan ohi kulki usein harmaapartainen mies, jonka kanssa alkoi juttu luistaa. Juttujen lomassa selvisikin kummankin kuuluvan paistinkääntäjiiin ja myöhemmin yhteisillä illalisilla sovimme siirtäväni jäsenyyteni Karjalan voutikuntaan. Tämä harmaapartinen mies oli suuresti arvostamani Veikko Liira.  Ensimmäiseen tilaisuuteen Wolkoffille matkustimme sitten yhdessä. Hämmästykseni oli enemmän kuin suuri? Juttu luisti ja ihmisetn kanssa oli helppo jutella. Iloisuus paistoi läpi. Tipotiessään oli pönötys ja toisten ylenkatsominen. Tilaisuuksia tuli lisää ja ystävien joukko kasvoi vauhdilla. Se oli suureksi avuksi uudella paikkakunnalla.

Vuosien varrella Pölläsen Juha alkoi vetää voudin tehtäviä ja kutsui voutineuvostoon tiedotus tehtäviin. Siinä näki ja koki miten järjestö toimii ja miten paljon ideointi ja toiminnan  suunnittelu vaativat. Tiedottamisen hoitaminen jäi silloin kuitenkin osaltani lapsipuolen asemaan siviilityö kiireiden vuoksi. Todistettua kuitenkin tuli, että tiedottaminen ja jäsenistön aktivointi on ensiarvoisen tärkeää ja todella arvokasta työtä.

Voudin käädyt kaulaani ripustettiin 2016. Seuraavan vuonna oli sitten ohjelmassa KotHam suurkapituli. Oli rauhoittavaa työskennellä tiimissä missä oli  kokemusta kahden kapitulin järjestämisestä. Kapituli meni hyvi ja kansa tykkäsi. Kuluneiden vuosien aikana on kilpiä ripustettu Le Biff ja Kymen Huvilalle. Nämä tilaisuudet ovat olleet muistiin syöpyviä, koska silloinhan ollaan toimintamme kulmakivillä.

Haastavinta tehtävissä on ollut jäsentilaisuuksien järjestäminen. Oman vivahteensa tähän tuo voutikuntamme maantieteellinen laajuus. Tasapuolisuuden nimissä tilaisuuksia pitäisi pystyä pitämään koko alueella. Tilaisuuksien pitäisi olla monipuolisia ja tasokkaita. Vaikka erilaisilla tutkimuksilla pyritään kartoittamaan jäsenistön toiveita, ei aina osata rakentaa oikeanlaista tilaisuutta. Tilaisuuksien lopullinen suosio selviää vasta, kun nähdään ilmoittautuneiden määrä. On sydäntäraastavaa perua tilaisuus, kun järjestelyihin on laitettu monen ihmisen työpanos. Onneksi jäsenistö ymmärtää, ettei kaikki sovi kaikille ja toisaalta hyvin osuneet tilaisuudet ovat ääriään myötä täynnä. Koronakriisi antoi järjestelyihin vielä pikantin lisävaikeuden, mutta ei muistella sitä enää.

Silmiinpistävää Karjalan voutikunnan tilaisuuksissa on välittömyys ja hauskan pito. Tällä perusteella voi esimerkiksi suurkapituleissa paikallistaa voutikuntamme pöydän? Se on se pöytä missä nauru raikaa ja juttu luistaa kohtuullisen kovaäänisesti. Sekin on rikkaus ja joskus aiheutta tervettä kateutta muissa pöydissä.

Mennet vuodet voutina ovat olleet tapahtumarikkaita ja monipuolisia. Ystäviä on tullut roppakaupalla ja uusiin asioihin on saanut tutustua monipuolisesti. Voin sanoa, ettei Karjala lähde minusta enkä minä Karjalasta. Jatkan edelleen hallituksen jäsenenä ja osallistun niin useaan jäsentapahtumaan kuin vain pystyn vaikkakin pääkaupunkiseudulta käsin. Voutikuntaa en vaihda. Olen nääs ollut koko ajan ”junan tuoma”, mutta en aio olla ”junan viemä”

HK




Tammikuu 2022

Kuka hyötyy koronasta ja pari sanaa keväästä.

 Kaikilla asioillahan tuppaa olemaan myös niin sanottu asian toinen puoli. Niin myös vallitsevassa epidemiatilanteessa. Voiko siitä joku hyötyä ? Päivästä toiseen toitotetaan vain huonoja puolia ?  Lähdetään suuremmasta päästä.

On opittu pesemään kädet oikein ministeriön ohjeiden  mukaan. Luulisi tämän tavan jo juurtuneen niin syvälle, ettei seuraavat infulensat ja muut viruspilvet pääse niin pahasti leviämään. Onhan joka vuotinen infulensa nyt kokolailla poissa, kun pestään käsiä! Toivottavasti on jatkossakin, koska tämä tapa säästää ihmishenkiä.

On opittu pitämään turvavälejä. Tämähän sopii suomalaiseen luonteenlaatuun oikein hyvin. Monen suomalaisen mielestä turvaväli voisi olla vieläkin pidempi. Kuuluu sarjaan kansanluonne. Tästähän on sekin hyöty, että on opittu myös jonottamaan. Jos ei ole oppinut, on kanssaihmiset siihen sopivasti opastaneet.

Etäkokoukset ovat säästäneet ihmisä ja ilmastoa. Teams-kokoukset ovat syrjäyttäneet saunaillat ja muunkin nokakkain tapahtuvat kokoustamiset.  Etätyöt ovat vaikuttaneet jopa perheiden sosiaaliseen hyvinvointiin ja yhdessä tekemiseen. Saattaapi jopa yhteiset ruoka-ajat nostaa päätään. Kotiruoan teko on taas muodissa ja vieläpä yhdessä tekeminen.

Pahvitehtaat tekevät taas koneet punaisina aikoinaan hyljeksittyä pakkauskartonkia. Nettikauppa ja ravintoloiden suoratoimitukset ovat nostaneet kysynnän kattoon eikä sille varmaan koronan jälkeen ole laskua odotettavissa. Suomi elää taas metsästä ja uusia tuotteita on hyvä kehitellä vanhojen tuotteiden vetäessä markkinoilla.

Miten tultaisiin toimeen ilman ruokakuriireja. Ravintolat voivat myydä luukulta ja kuriiri toimittaa perille. Juuri aloitti palvelu Ivalossa! Tässä nähdään nämä alustatalousyrtitysten skaalautuvuus suuntaan jos toiseen. Autokaupat myyvät pieniä paljon käytettyjä autoja kuriirien käyttöön ja nekin saadaan näin kiertoon. Moni kuriiri pitää vapautta valita työaikansa arvossaan ja näin ollen paljon puhuttu itsensätyöllistämisestä onkin tullut totta. Uskon tämänkin ilmiön tulleen jäädäkseen ja hyödyn olevan kaikille osapuolille hyvä.

Esimerkkejähän olis vaikka kuinka paljon ja tässäkin on syytä muistaa kaikilla asioilla olevan myös se toinen puoli.

 Kevään tapahtumia

Niin se vaan oli, ettei alkuvuoteen voinut rajoituksista johtuen yhteisä tilaisuuksia järjestää. Seuraavassa juuri tulleen jäsenkyselyn tulokset toivotuista ohjelma-aiheista.

Tuloksista voidaan päätellä jäsenistön kiinnostuksen kohdistuvan edelleen ravintolavierailuihin ja lähialueella tapahtuvaan tutustumismatkailuun. Nämä seikat ovat meille hieman haastavia, koska voutikuntamme maantieteellinen ulottuvuus on suuri.  Kehittäistoimenpiteet ovat edelleen perinteisä ja niiden eteen työskennellään niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Seuraavia tapahtumia suunnitellaan parasta aikaa ja ne alkanevat vuosikokouksella. Se on ehkä pidettävä etäkokouksena vallitsevasta tilanteesta johtuen. Näistä suunnitelmista ja ajoista tiedotamme tilanteen niin salliessa pikapuoliin.

Olen jo kolmesti aiemminkin todennut, että koitetaan kestää kyllä tämä tästä. Toivotan nyt neljännen kerran ”koitetaan kestää”

Toivon kaikille hyvää kevättä ja uskoa kaiken muuttuvan vielä paremmaksi.

 Terv:Heikki

          Vouti






                                                                                        Joulukuu 2021 

Vuosi alkaa pikkuhiljaa olla jälleen paketissa. Viime vuonna samaan aikaan arvioin toiminnan normalisoituvan kevään kuluessa. Kuinkas kävikään? Juuri ja juuri ehdimme tekemään kesäretken Ullan luokse Taipalsaarelle, kun tilanne alkoi taas pikkuhiljaa kiristyä. 

Melkoinen ponnistus syksyn gaalan merkeissä jouduttiin peruuttamaan johtuen vähäisestä kiinnostuksesta tilaisuuteen. Ihmiset ovat vielä epävarmoja ja suuriin tilaisuuksiin osallistutaan harkiten, mikä on ihan ymmärrettävä asia. 

Olimme suunnitelleet gaalan järjestämistä tammikuussa, mutta taas on alkanut kuulua uudesta viruksen muodosta joka muuttaa tilanteen radikaalisti. Toisaalta jouduttiinhan itsenäisyyspäivän vastaanottokin perumaan ja se, jos mikä, koskettaa kansan syviä rivejä kovasti.

Vuoden suurkapituli oli Turussa ja se saatiin menemään läpi tiukkojen ohjeistusten ja sääntöjen puitteissa läpi. Tilaisuudessa lanseerattiin järjestömme uusi verkkokauppakonsepti, joka on nyt meidän kaikkien käytettävissä verkkosivuiltamme. Kokeilkaapa ja antakaa palautetta sen kehittämiseen. 

Helsingin kahteen kertaan siirretty merkikapituli oli marraskuun lopussa ja heti sen jälkeen alkoi taas kokoontumisrajoitukset kiristyä. Eli tuurilla ja varovaisuudella on tilaisuuksia harvakseltaan pystytty järjestämään.

Tulevan vuoden suunnitelmiin palataan viimeistään vuoden alussa ja niissä tulee painottumaan ravintolatapaamiset ja yhteinen Saimaa Gourment matka Helsinkiin. Toimintasuunnitelman rakentaminen on jo aloitettu ja vinkkejä sen sisältöön otetaan mielellään vastaan. Viime vuonna sain yhden mieleeenpainuvan vinkin ”pidetään sellaisia tilaisuuksia missä on niin hauskaa, että virus unohtuu vähäksi aikaa” Olkoon tämä ohjenuorana myös ensivuoden toimintasuunnitelmalle.

Tätä kirjoitettaesa on osassa maata saatu ensilumet maahan. Joulun valkoisuutta on vielä vähän vaikea ennustaa. Uskon jälleen ensivuoden olevan viruksen suhteen parempi ja toimintamme palautuvan normaaliksi.

Kaikille hyvää Joulua ja parempaa ensivuotta toivottaen.

Vouti

Heikki







                                                                                                      Syyskuun 2021

Syksyä pukkaa

Lopultakin putken päässä näyttää kokornaviruksen jälkeen valoa. Edelleen hyvin epäselvät ohjeistukset ja ohjeistusten paljous herättävät ristiriitoja. Henkilökohtaisesti minulle ainakin on tuo maski kaikkein iljettävin väline torjuntataistelussa. Ostosreissuistakin tulee lyhyen jämäköitä, kun linssit pistävät usvaa putkeen. Lisäksi maskit kostuvat ilkeän oloisiksi ja tunne basillien leviämisestä on hyvin konkreettinen. Eräälaisena hyvänä ja huonona asiana on tuntemattomuus. Voi ikäänkuin ingognito tilassa pällistellä ympärileen kenenään tuntematta. Toisaalta taas kaikki tutut jää tunnistamatta maskin takaa. Joka tapauksessa pitkien väittelyiden jälkeen niillä on todettu olevan torjuntataistelussa merkittävä osa. Pidetään sitten niitä suojana tulevaan vapautuspäivään asti.

Olen onnekkaasti voinut viimepäivinä päässyt tutustumaan pariin ihan uuteen, avattavaan ravintolaan. Ei voi kuin ihmetellä intoa ja puhkua millä uusia paikkoja taas alkaa syntyä. Ihan kuin koronaa ei olisi ollutkaan? Se on hieno osoitus yritteliäisyyydestä ja riskinotosta. Ideathan eivät näköjään maailmasta lopu. Toivonkin kaikille yrittäjille menestystä palattaessa uuden alkuun. Se on myös mahdollisuus ja sitä moni hyödyntääkin.

Järjestön suurkapituli järjestettiin Turussa elokuun lopussa. Tilaisuus saatiin vietyä läpi kaikista rajoitteista huolimatta. Kokouksen yhteydessä julkaistiin järjestölle uusi verkkokauppakonsepti. Se tulee avautumaan lähiaikoina ja sen kautta välitetään kaikkea toimintaamme liippaavaa tavaraa. Samassa kokouksessa järjestön uudeksi Conseiller Culinare virkaan valittiin Esa Koppelo pitkään virkaa hoitaneen Martti Lehtisen tilalle.

Karjalan osanottajat olivat innolla mukana kapitulissa kuuden hengen voimin. Ravintola Wolkoffilta mukana oli Sirja-Riitta Ojala Maître Restaurateur käätyjä pokkaamassa ja vastaavasti Karo Sintonen Maître Rôtisseur käätyjä. Birgit ja Mika Mäkelä hakivat OMGD-kupit. Ojalan Jarkko sai arvonvaihdosta Vice-Chancelier Argentier - käädyt.

Syksyn päätapahtumana järjestämme ydessä Munskan, Karjalan ja Kymen keittiömestareiden kanssa Gaala tilaisuuden Holiday Club Saimaassa lauantaina 13-14.11.2021.  Nyt on hyvä aika sovitella päälle iltapukua ja katsoa onko tummapuku tai smokki saattanut kutistua kaapissa. Ohjelma koostuu hyvästä illallisesta, jonka on suunnitellut Maître Rôtisseur Juhani Ellonen ja sen jälkeisistä kunnon tanssiaisista vastaa suuri Ratsuväen Perinnesoittokunta esiintymisasuinaan luurankotakit ja hurmahousut.

Tilaisuudessa palkitaan myös ensimmäisen kerran gastronomian saralla erityistä arvostusta nauttiva henkilö Karjalan Kapusta palkinnolla.

Hyvää syksyä kaikille ja nähdään viimeistään Gaalassa. Pistäkää tilaisuus jo nyt kalenteriin. Lisätietoa tulee lähiaikoina.

Terveisin

Heikki




Kesäkuu 2021

Voudin kesäterveiset

Niinhän siinä kävi, että kesä tuli sittenkin poikkeavan talven jälkeen. Ihmiset liikkuu ja mieli on iloinen ikäänkuin olisi jonkinlainen jälleennäkemisen riemu meneillään. Tämän päivän lehdessä pysäytti juttu, jossa kerrottiin päiväkodeissa aloittavan lapsia,  jotka eivät ole nähneet muita lapsia käytännöllisesti katsoen ollenkaan (HS 21.6) Siinä on ohjaajilla ja vanhemmilla uudenlaista haastetta.

Uutta haastetta on myös ravintoloilla. Varsin monimuotoiset säännöt ja tulkinnat ovat tehneet yrittämisestä enemmän kuin haastavaa. Muutaman tunnin varoitusajalla pitäisi hankkia ainekset ja henkilökunta, jotta ravintola saadaan auki pikaisesti muuttuvien sääntöjen puitteissa. Moni on mennyt ajat sitten sekaisin missä alueella on mitkin säännökset ja tuskailee niiden kanssa. On mielenkiintoista nähdä, mihin ravintoloiden ja ihmisten tottumukset asettuvat päästessämme normaali oloihin? Muuttuuko asiakaskäyttäytyminen ravintolaan menon suhteen aikaisemmaksi? Paljonko noutoruuan osuuden kasvu vaikuttaa? Ruokalistojen muuttuminen “siitä tehdään mitä torilla oli” tyyppiseksi. Omalta osaltamme voimme hyödyntää kilpiravintoloidemme tarjontaa sekä paikan päällä, että verkossa osoittaen tukemme vaikeiden aikojen voitoksi.

Yksi merkittävä muutos jatkossa on noutoruuan osuuden merkittävä kasvu. Nyt näkee toimituksissa hampurilaisia, sämpylöitä ja myös gourment tasoisia annoksia. Ei olisi taannoin voinut kuvitellakkaan esim. Savoy-ravintolaa noutoannoksia tarjoavaksi paikaksi. Tässä kohtaa ravintoloiden ja asiakkaiden suhde on muuttunut niin, että uskalletaan ja osataan tilata ennakkoluulottomasti erilaisia annoksia. Itse ostettu viinipullo pitää annoksen hinnan kohtuullisena ja opettaa monia tutustumaan ruuan ja viinin liittoon.Toisaalta taas ravintolat ovat joutuneet hiomaan noutoruokakonseptinsa tehokkaaksi ja juuri siihen sopiviin annoksiin. Saa nähdä, jääkö jatkossa asiakaskäyttäytyminen pysyvästi tähän. Digitaalisuus otti tässä segmentissä koronan aikana pitkän harppauksen eteenpäin ja se on hyvä asia.

Järjestötoiminnassamme ensimmäisten kakistelujen jälkeen saatiin toimintaa uusiin uomiin. Aiemminhan ei olisi tullut mieleenkään järjestää virtuaalista vinitastingia? Erilaiset koulutustapahtumat onnistuivat hyvin ja vuosikokouksin saatiin pidettyaä kohtuullisella osallistujamäärällä. Voutineuvoston kokouksetkin pistettiin verkkoon. Nettisivujen merkitys yhteydenpidossa jäsenistöön koki merkittävän parannuksen. Näistä opeista jatkoon pääsee varmasti useampi uusi käytäntö ja lisääkin tulee. Näistä opimme poikkeusolojen olevan myös mahdollisuus uusien ideoiden käyttöönsaattamiseen ja ennakkoluulottomaan kokeiluun.

Nyt on sitten aika hieman huokaista ja viettää kesää paremmissa merkeissä, kun korona ei luuraa ihan joka nurkalla. Seuraavaksi tavataankin Ullan Bistron koeajotilaisuudessa 2.7

Kaikille hyvää kesää toivottaen.

Heikki

Vouti

Huhtikuu     2021

Voutikunnan EXIT-sunnitelma

Kevät tuo tullessaan paljon myönteistä eikä pienimpänä niistä toivo pandemian hellittämisestä. Tänään on kuultu ensimmäiset hallituksen linjaukset, missä kaavaillaan, miten näistä kirotuista rajoituksista päästään asteittain eroon. 

Tilanne on kuitenkin vielä täynnä useita muuttujia, kuten jaksaako kansa vielä jatkaa hyvää hygieniaa ja pestä käsiään. Muuntoviruksen kavaluus ja sen leviämisen nopeus saattaa muuttaa tilanteen päivissä. Rajoitusten ja rajojen avautumisen vaikutukset ja näiden lisäksi useat muut syyt. 

Hyvänä puolen voidaan pitää vuosittaisten tuhansien infulenssa tapausten putoaminen muutamasta tuhannesta muutamaan kymmeneen. Ihmeellinen vaikutus on käsien pesulla?

Olemme voutikunnassa seuranneet tilannetta suurennuslasin kanssa jotta toimintamme saataisiin käyntiin jollain tapaa pikaisesti. Tällä hetkellä aktiivisuus on perustunut nettisivujemme kautta tapahtuviin erilaisiin aktiviteetteihin, joista Juha on ideoinut esim. vanhan jäsenen esittelyn, tietokilpailut, yleiset aiheeseen liittyvät kirjoittelut, ym. Edellisen, suhteellisen vaikean tietokilpailun voitti Timo Rikkilä, josta onnittelut Timolle.

Ensimmäinen virtuaalitapahtuma on käynti Ravintolamuseossa 28.04. Aiheena on "Yhtä juhlaa" Lähetämme myöhemmin tilaisuuteen liittyvät juomasuositukset mahdollisimman autenttisen kokemuksen saamiseksi. Esitys on sikäli hyvä, että sen yhteydessä voi esittää kysymyksiä suoraan tilaisuuden oppaalle, joka myös huolehtii niiden oheisjuomien oikea-aikaisesta kippaamisesta.

Seuraava virtuaalitapahtuma on yhdistyksemme vuosikokous. Siihen lähetämme pikapuoliin osallistumislinkin ja kokousaineiston.

Kesän ja alkusyksyn ohjelmat tulevat olemaan ravintolavierailu-painotteisia. Tällä tavalla yritämme osaltamme auttaa ravintoloidemme menestystä jatkossa. Näiden ajankohtaa emme voi vielä ilmoittaa rajoituksista johtuen. Yksi kutsu uuteen ravintolaan tutustumaan on tullut. Oma Ullamme alkaa pyörittämään Taipalsaaren satamassa kunnostetussa vanhassa kunnantalossa "Ullan Bistro" nimistä ravintolaa ja sinnehän on kutsu tullut.

Syksyn kohokohtana pidämme edelleen HC-Saimaassa järjestettävää messu/gaala tapahtumaa. Sen järjestelyt on aloitettu uudelleen ja tiedotamme niistä tuonnempana.

Niinkuin jo alussa totesin tilaisuuksien toteutuminen on paljon meistä itsestämme kiinni. Rokotukset osaltaan vaikuttavat positiivisesti asiaan ja antavat toivoa tilanteen helpottumisesta. Toivon kaikille hyvää kevättä ja turnauskestävyyttä. 

Kyllä se siitä!

Heikki

Vouti



Helmikuu 2021


Palvelun laadusta

Useassa yhteydessä kuulee arvosteltavan palvelusektorimme asiakaspalvelun laatua ja joustavuutta. Palvelun laatuhan muodostuu odotusten ja saadun palvelun välisen suhteen toteumasta. Palvelulaatua arvioitaessa on syytä muistaa, mikä on odotusarvo kulloinkin ostettavaa palvelua arvioitaessa. Tätä vastaanhan palveluntajoaja toimittaa asiakkaalle palvelua ja sen kokemusta. 

Odotusarvoon sisältyy useita eri komponentteja kuten oma tarve, markkinointikuva, brändi, suositukset, hinta, ym. Kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä on esim. ravintolassa annoksen laatu, palvelun laatu, ympäristön sopivuus, valmistuksen organisointi, reklamaatioiden käsittely, hinta, ym. Näiden välistä kuilua sitten pitäis arvioida ja mitata. Mutta mitataanko ja miten? 

Useimmassa tapauksessa mittaaminen tapahtuu netin välityksellä jälkikäteen jäykkien kysymyspattereiden kautta. Ravintolassa kuulee edellen liian usein kysymyksen ”maistuiko” ruokailun jälkeen? Miksi vasta jälkeen?

Tosin on myös huomattava, että asiakaskulttuuriimme ei tunnu luontevasti kuuluvan kehittävän palautteen antaminen. Palveluntarjoajan puolella taas on usein ongelmana, ettei palautetta käsitellä määrämuotoisella tavalla. Useimmiten asia halutaan korvata pienellä hintahyvityksellä pois päiväjärjestyksestä. Se, miten asia ei toistuisi, jää usein puolitiehen. Heti asioihin ammattitaitoisesti reagointi kääntää negatiivisenkin palautteen postitiiviseksi.

Suomen yli puhalsi noin kymmenen vuotta sitten mielenkiintoinen ilmiö. Joku koulutti suuren joukon asiakaspalveluorganisaatioita sanomaan ”hyvää päivänjatkoa”. Sanontahan on kopsattu amerikkalaisesta palvelukulttuurista ja sen sopivuus kotimaiseen palvelukulttuuriin tuntui aluksi jäykältä. 

Vähitellen tähänkin on tullut sellainen sopiva kansallinen kaiku ja asikaspalvelijat eivät miellä sitä pakkopullaksi, vaan se tulee luonnostaan.Hyvä näin. En tiedä, onko tämä ollut sysäyksenä muutenkin palvelun laadun kehittämiseen ja kohoamiseen, vai onko kilpailun kovuus auttanut asiaa, mutta asikaspalvelun laadussa on tapahtunut huimaa kehitystä. Tulevaisuuden voittajat ovat palvelun laadun oivaltaneet toimijat, koska sen on helpoin ja halvin tapa erottua suuresta massasta. Hyvä kello kauas kantaa sanonta pitää edelleen paikkansa.

Lisäksi palvelun laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota kaikilla palvelusektorin alueilla. Monen mieliin on varmaan jäänyt kokemus entisaikojen katsastusasemista. Siellä ei paljon palvelusta, saatikka sen laadusta voinut puhua. Nytpä voi! 

Toinen hyvä esimerkki on monopoliyhtiö Alko. Onko missään päin maailmaa niin hyvää palveluasennetta ja tuotetuntemusta kuin ”handelissa”? Speden kuuluisasta rautakauppavitsistäkin on lähtenyt ilmat pois.

Mitä huiminta palvelun laadun kohoamista voi käydä kokemassa Ämmässuon kaatopaikalla. Henkilökunta on erittäin ystävällistä ja palveluhaluista. Neuvonta pelaa.Toiminta on sujuvaa. Laskutus heppoa. Ympäristö siisti ja hajuton. Etteikö julkinen palveluntarjoaja osaisi siinä kuin yksityinenkin tulee siellä todistettua.

Uusia tegnologioita hyväksikäyttäen saavutetaan myös laadun ja asikaskokemuksen paranemista. Esimerkkinä olkoon nettikaupat. Tilaaminen helppoa. Palvelun nopeus on hämmästyttävä samoin kuin palautusprosessit. Kuljetusta voi seurata nettisovelluksella ovelle asti. Ei ole ihme nettikaupan räjähdysmäinen kasvu. 

Digitalisointi tulee tulevaisuudessa antaaman edellen uusia mahdollisuuksia palvelun kehittämisessä. Olisiko kukaan muutama vuosi sitten aavistanut voivansa tilata hampurilaisen kotiinsa omalla kännykällä? Pöytä piti tilata soittamalla ravintolaan. Taksin sai kun tiesi taksitolpan puhelinnumeron, ym. Koronavirus on osaltaan edistänyt digitaalisuuden leviämistä eri alueille ja jatkossa sovellualueita tulee edelleen lisää.

Heikki 

Vouti

Tammikuu 2021


Pari mietettä digitalisaatiosta...

Uskaltaudunpa tässä kirjoitella nykyisin niin peräänkuulutetusta digitalisaatiosta. Missään nimessä kirjoitusta ei pidä ottaa digitalisaatiovastaiseksi. Tarkoituksena on herättää ajatuksia soveltamisesta eri alojen toimintatapoihin.

Yhteiskunnassammehan on useita hyviä digitalisaation esimerkkejä, joissa Suomi on kärkimaita maailmassa. Suraavaavaa luetteloa voisi jatkaa loputtomiin, mutta pistetään jonoon ne ehkä kaikkein eniten elämäämme vaikuttavat digitalisaatioratkaisut: rahaliikenne, verotus, Kanta, reseptit, matkapuheliverkot, ym. Kukaan tuskin muistaa neiti aikaa tai olisi halukas toimimaan ilman nettiä!

Tosin tästäkin asiasta ollaan montaa mieltä. Ei ole kuin muutama vuosi sitten, kun Saksassa käydessäni hotellin eteen oli rakenteilla ihka uusi puhelinkioski. Taksi lähti liikkeelle vain käteisellä. Ravintolassa lisättiin ruokahalua kysymällä, että tulihan varmasti käteistä laskunmaksun verran mukaan? Pankkikortilla nostettiin rahaa vain oman pankin automaateista? Veroilmoituksen täyttöön on erilliset palveluja tarjoavat asiantuntijat? Luottokortin käyttö oli paaria luokkaa.

Viime kesänä Lappeenrannassa vastaani tuli turisti, joka kyseli missä on lähin puhelinkioski? Oli pakko vastata sen olevan tekniikan museossa.

Viruksen aikana on erilaiset ravintoloiden kuljetuspalvelu sovellukset levinneet voimalla. Samalla ne on kehittyneet helpompien käyttöliittymien vuoksi todella laajaan käyttöön. Ilmiöstä tulee luultavasti ”uusi normaali” kunhan virus hellittää. Tässä kehityksessä kannattaa olla mukana. Vielä kun pöytävarausjärjestelmiin saisi virtuaali esityksen ravintolasta ja sen perusteella voisi valita istumapaikkansa salissa.

Sitten on myös muutamia ratkaisuja, joissa ajatus ja suunnittelun lähtökohtia on syytä epäillä. Ravintolassa eteen lykätty pädi tilausta varten on mielenkiintoinen kokemus. Siitä vaan valitsemaan ja katsomaan laskun kertymää. Saa selailla lihan alkuperää, voi lukea viineistä, voi antaa palutetta, jakaa sosiaaliseen mediaan,ym. Palvelukokemus joka on osa ravintolakultturia jää aika ohueksi ja oudoksi. Mielestäni fine dining ravintolan yksi suuri tehtävä on tuottaa kokonaisvaltainen palvelukokemus, johon asiakaspalvelu kuuluu oleellisena osana. Toimintaan antaa vielä pikantin mausteen toimimaton sovellus ja jäykkä käyttöliittymä. Salihenkilökunnan muuttuminen mikrotukihenkilöksi on tosiasia. Sovelluksen sopivuus on varmaan paikallaan pikaruokapuolella. Niistähän on myös joissakin hampurilaispaikoissa kokemustakin. Näissäkin paikoissa sujuvan käyttöliittymän merkitys on suuri, joka edesauttaa uuden käytännön leviämisessä. Tästä aiheesta Riikka Uhmavaara kirjoittanut opinäytetyön Tampereen Ammattikorkeakolussa otsikolla ”Palveluiden kehittäminen ja digitalisoiminen ravintola-alalla.

Hotelliin kirjautumiseen toivoisi digitalisaatiokonsulttien iskevän pikimmiten. Edelleen on mahdollista kaikista kanta-asiakas ohjelmista huolimatta, että melkein poikkeuksetta joutuu täyttämään lomakkeellisen asioita sisään päästäkseen. Tämän asiakkan tekemän lomaketäytön jälkeen vastaanottovirkailija näpyttelee konetta keskimäärin viidentoista näppäilyn verran ja jono kasvaa. Lähtöselvitys on samanlainen hässäkkä ja tunteita kiristää vileä tiukat aikataulut. Olen tehnyt tästä kokemusperäistä tutkimusta ja kaikilla tuntuu olevan sama ongelma. Vaikka kuinka olisin tilannut huoneen mobiilisti kanta-asiakaana rumba alkaa alusta hotellin aulassa.

Joskus asiat saattavat mennä myös ihan överiksi. En ole lukuista pohdinnoista huolimatta keksinyt mitään käyttöä kylpyhuoneemme mobiilisti ohjatulle pyyhkeenkuivatus telineelle. Onneksi siinä on vielä kytkin mistä sen saa päälle ilman appia.

Lattialla seisoo kotimaista suunnittelua oleva ilmanpuhdistin sisältäen mobiiliohjauksen. Ei ole liiemmälti tullut reissussa ollessa ajateltua kodin ilmanpuhtautta saatikka sitä mobiilisti tarkkailla.

Jouluksi tuli ostettua uudet kynttilät terassin kaiteelle ja tietysti mobiilisti ohjattavat. Saa välkkymään, himmenemään, ym ja ihan oikealla kynttilä apilla! Miten onkaan tultu toimeen ilman kynttilä appia?

Voutikuntamme vuosi alkaa edelleen ilman tapahtumia, koska niiden järjestäminen olisi suositusten vastaista. Yritämme heti tilanteen sen salliessa järjestää ensimmäiset jäsentilaisuudet. Sitä ennen yhteydenpitomme tapahtuu nettisivujemme kautta eli hyvin digitaalisesti. Onneksi sivujen uudistusprojekti saatiin ennen viruksen saapumista valmiiksi ja voimme nyt täysimääräisesti hyödyntää niiden tuoman hyödyn. Jatkamme pohdiskeluja jäsenistöllemme hyötyä tuottavien digitaalisaatioratkaisujen toteuttamisesta. Toiveita niiden toteuttamiseen voi lähetellä tulemaan.

Pysytään terveinä ja aloitetaan toiminta aktiivisesti heti tilanteen niin salliessa.

Heikki

Vout




Elokuu 2020

Uusi normaali?

Näinä poikkeusolojen aikaan on kielenkäyttöön vakiintunut sanonta "tämä on uusi normaali" Jotenkin tuntuu, että varsinkin ravintola-alalle tämä on jatkossa järisyttävän totta. 

Eipä ollut monessakaan ravintolassa eikä perheessä mietitty mitä tarkoittaa take  away ateriat. Itse kokeilin muutaman kerran ja järjestely toimi hyvin. 

Ainoa ihmettelyn aihe oli järjestelystä tuleva pakkausten määrästä johtuva jäte. Selvä kehittämisen paikka. Uskon tämän olleen myös ongelma ravintolassa pakkauksia täytettäessä erilasiin pussukoihin. 

Suomen alkoholilainsäädäntöhän ei tukenut tällaista toimintaa ollenkaan. Mikä onni olisikaan, kun ravintolasta voisi tilata koko menuun juomineen mukaan vaikka piknikille? 

Toinen merkittävä piirre oli katukuvassa pizza laatikot. Samaan kategoriaan voi laittaa myös burgerit. Jos joku tästä on jonkinlaista hyötyä saanut on se varmaankin pikaruoka. Olen seurannut nyt muutaman viikon ajan taloyhtiömme kartonkiroskista. Se on melkein aina täynnä tyhjiä pizza laatikoita? 

Kesän aikana on näkynyt myös kuinka suomalaiset ovat löytäneen kotimaan matkailun ja sen myötä myös ravintolakulttuuriin. On ollut ilo nähdä kuinka perheet ovat ruokailleet yhdessä ja käyttäneet ravintolapalveluja samoin kuin käyttävät niitä ulkomaan matkoillaankin. 

Kesämatkallamme Savonlinnaan huomasimme, kuinka hotellit ja ravintolat pursusi asiakkaita. Nyt olikin muutamassa paikassa asiat kääntyneet toisin päin. Asiakkaat puhuivat selvää suomea, mutta henkilökunta jotain muuta kieltä. Ainoat asiat mitkä tuntui olevan välillä loppu, olivat muikut ja pizza!

Aloitetaan syksyn ohjelma lyömällä kilpi Kymen Huvilan seinään 19.09 klo 17.00

Hyvää loppukesää toivottaen.

Vouti 



Maaliskuu 2020

Olen viimeaikoina tutustunut ja haastatellut useita Eteä-Karjalan alueen lähiruokatuottajia. Hämmenykseni on ollut suuri, kun olen huomannut millä innolla ja osaamisella asiaan suhtaudutaan. Vaatii melkoista rohkeutta siirtyä omalta mukavuusalueelta uuden oppimiseen ja kehittämiseen, kuten on useassa tapauksessa käynyt. Yrittäjillä on melkein poikkeuksetta ajatuksena hoitaa tuotanto mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja luonnonvaroja säästäen. Oli hieno katsoa Innalanmäen tilalla, kun komeat ylämaannaudat Skotlannista söivät kaikessa rauhahassa suomalaisessa pakkaskelissä tilalla tuotettua nurmea. Eikä ne sitten muuta syöneetkään ja hyvin näyttivät pärjäävän. Eiköhän siinä silloin tuotettu sitä todellista luomulihaa?

Toinen ihmettelyni aihe on ollut hyvin julkisuutta saaneet Jävla Sås Bolag tuotteet. Kelläpä olisi tullut aiemmin mieleen mennä television Leijona Luola ohjelmaan hakemaan rahoitusta ja jalostaa epäkurantit tomaatit herkullisiksi kastikkeiksi? Yrityksessä on varmaankin jouduttu uhraamaan myös muutama ajatus miten tuotteet saadaan kauppojen hyllylle? Ei ole ihan helppo rasti

Nämä vain esimerkinomaisesti alueemme korkeatasoisesta elintarviketuotannosta. Onhan meillä myös palkittu paahtimo, marja ja sienitomittajia, lihantuottajia, panimoita, kalaa, ym. Lista on harvinaisen pitkä ja monipuolinen. Siinä alkaa viipurin rinkilät, lepuskat, ym jäädä jalkoihin.

Meille kuluttajillehan tämä on hyvä asia. Saamme monipuolisia ja laadukkaita tuotteita ja niiden käyttö vielä tukee myös alueemme yrittäjyyttä. Kunhan vaan haluamme ne löytää. Näissä tuotteissahan on yleensä korkeampi hankintahinta, mutta vastaavasti korkeampi laatu kompensoi hintaa.

Voutikunnasaa on keskusteltu miten voisimme olla hyödyksi näille yrittäjille? Jokainenhan voi osaltaa autta asiaa ostamalla lähituotteita ja kertomalla niistä eteenpäin. Olemme osaltamme tuomassa asiaa esiin esittelemällä jatkossa tuottajia ja tuotteita sivuillamme. Näitä juttuja alkaa ilmestyä sivuillemme tämän kevään kuluessa.

Uutena tiedotukseen liittyvänä asiana alamme myös esitellä kaikki uudet jäsenemme sivuillamme, jotta saamme aikaan kummankinpuoleisista tutustumista.

Näillä teveisillä toivotan kaikille hyvää kevättä

Heikki

Vouti


__________________________________________________

Joulukuu 2019

Niinhän tässä alkaa pikkuhiljaa käymään, että tämäkin vuosi on taputeltu ja alamme valmistautua Joulun viettoon. Jälleen kerran aika on näyttänyt menevän kuin siivillä.

Voutikunnassamme vuosi on kulunut tapahtumien suhteen ns. perinteisin menoin. On ollut ravintolavierailua, yhteistyönä tekemistä, ym. Vuoden aikana saimme valmiiksi Kymen Huvilan kilpiprosessin ja varsinainen kilvenluovutustilaisuus on suunniteltu ensivuoden maaliskuulle. Tästä työstä vielä erityiskiiitos Kymen Huvilan koko henkilökunnalle, joka osoitti vahvaa ammattitaitoa ja sitoutumista asiaan,

Vuoden aikana valmistui myös uusi startegiamme. Pohjana staregiatyöskentelylle oli jäsenkyselyn 2018 tulokset. Ensimmäisessä vaiheessa tuloksista nostettiin esiin voutikunnassamme tilaisuukisen monipuolinen sisältö ja yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa (Munska, Keittiömestarit). Yhteistyön edellytyksiä läpikäydessämme totesimme tarvetta jokaisen omille tilaisuuksille, mutta myös yhteistilaisuuksille. Tästä johtuen ensivuoden tapahtumista osa on yhteistilaisuuksia, missä jokaisen toimijan vahvuus tulee käytettyä täysimääräisesti hyväksemme. Näin tehdessämme toivomme tilaisuuksiin parempaa siältöä ja vältämme päällekäisyydet toiminnassamme.

”Munska odottaa yhteistyöltä paljon ja on valmis viinitietouden levittämisen yhteistilaisuuksien kautta osana OMGD-toimintaa sekä toivoo oppivansa lisää kulinarismista osana viininautintoa”,  kertoo puheenjohtaja, Chevalier Juho Pylkkö Munskasta.

Yhteistilaisuudet ovat jatkossa merkittyinä Saimaa Gourment tunnuksella, jolla haluamme korostaa yhteistyötä tilaisuuksien järjestelyissä.Tulevan vuoden alustava ohjelmarunko on esitelty jäsentapahtumasivuilla. s

Karjalan Gala-iltaan suunnitellaan Karjalan Kapusta – nimistä palkintoa myönnettäväksi merkittävästä ruoka tai juoma teosta alueellamme. Kyseisen huomionosoituksen valinnasta ja säännöistä päätetään lähiaikona.

Järjestömme nimi päivittyy myös vastaamaan paremmin nykytoimintaa ja siinä esiintynyt lisäys “Paistinkääntäjät” jää pois. Uusi muoto on nyt: Chaîne des Rôtisseurs Suomi ja vastaavasti voutikunnassamme Chaîne des Rôtisseurs Karjala

Toivotan kaikille aktiivista vuotta 2020

Heikki

Vouti