Ranska, ruokamaailman kehto

Ranska, ruokamaailman kehto

Kirjailija Raija Oranen kirjoittaa uudessa kirjassaan Marsalkan ruusu ikään kuin Mannerheimin sanomana, että maailman tärkeimpiä henkilöitä ovat kokit.   Marsalkkahan tunnettiin hyvän ruoan ystävänä.  Hän muistutti, että kokkeja pitää muistaa palkita kiitoksella. Muutamia tällaisia kiitoksen keinoja ovat nykyisin esim. Michelin- tähtijär-jestelmä, sekä ravintolan Rotisseur- kilvet.  Mutta olisi  hyvä muistaa joka kerran ravintolasta poistuessa kiittää hyvin sujuneesta illasta ennen kaikkea keittiötä, mutta myös  salihenkilö-kuntaa.  Samoin kuin illan kokkia ja isäntäväkeä ylipäänsä.

Kun Paul Bocuse, yksi maailman kuuluisimmista keittiömestareista kuoli tämän vuoden tammikuussa, ilmoitti siitä uutislähetyksissä Ranskan sisäministeri.  Hän kertoi, että Bocusen tähdet loistavat nyt kirkkaina taivaalla.  

Bocusella oli Lyonin ravintolassaan kolme Michelin-tähteä yhtäjaksoisesti vuodesta 1965 alkaen.  Kukaan muu ei vielä ole sellaiseen pystynyt.

Minulle itselleni oli suuri kunnia, kun sain kerran tavata hänet ravintolassaan.  Hän kävi kokin asussaan tervehtimässä  paikalla olevia asiakkaita.  Varsinaiseen keittiötyöskentelyyn hänellä ei enää ollut voimia, mutta hänen kontrollissaan  ja nimissään ruokaa tehtiin.

Nyt perinnettä jatkavat hänen sukulaisensa ja uskottunsa.  On mielenkiintoista nähdä, miten tulevaisuudessa käy kuuluisan ravintolan tähdille.

Toinenkin keittiömaailman kuuluisuus kuoli myös tänä vuonna.  Joel Robuchonillaoli useissa ravintoloissan yhteensä yli 20 tähteä.  Hänestä tehtiin yli tunnin kestävä tv-ohjelma muutamia päiviä poismenonsa jälkeen. Robuchon tuli tunnetuksi mm. perunan ystävänä.

Nämä esimerkit osoittavat, kuinka ranskalaisille ruokamaailma on  tärkeää.  

Ranskalainen keittiö on käsite.  Se myös näkyy tavallisten ranskalaisten arjessa ja eritoten  juhlassa. Kun käy ranskalaisilla toreilla, halleissa ja ruokakaupoissa, voi hyvin seurata asiakkaiden ostoskorien valikoimia. 

Ranskalainen keittiö hyväksyttiin v. 2010 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ensimmäisenä yksittäisen maan gastronomiana.

Toki Ranskassa  lähtökohta hyvin syömiseen ja juomiseen on toisenlainen kuin esim. meilläSuomessa. Tuoreita ja laadukkaita raaka-aineita on saatavana läpi koko vuoden. Myös "kyytipoikia", eli juomia saa hankituksi tavallisista marketeista, jopa kioskeista ja huoltoase-milta.

Erityisesti ranskalaiset eivät ole "köyhiä, eivätkä kipeitä"  jouluna ja uutena vuonna.  Näitä vuodenaikoja odotetaan hartaasti.  Hankinnat ja valmistelut  aloitetaan hyvissä ajoin.  Pöydässä pitää olla ostereita, pateita, juustoja,  sampanjaa jne.

Ranskassa syöminen ja juominen on tärkeä osa kansallista kulttuuria.

Ranskalainen ateria koostuu useimmiten neljästä ruokalajista: alkuruoka, pääruoka, juustot ja jälkiruoka. 

Ranskalainen lastenlapsemme oli meillä eräänä jouluna Lappeenrannassa.  Ylensyöneinä päätimme vaimoni kanssa jättää sillä kertaa juustot väliin.  Silloin Ilona kysyi hämmästy-neenä: "Miksi tänään ei olekaan juustoja".  Pitihän lapselle juustoja tarjota, kun onneksi  olivat valmiin lämpöisiä tarjottaviksi.

Naatitaahan maistuvaisista syömisistä ja jaloista juomista!

Pekka Kauppinen

Vice-Chancelier Argentier Honoraire Comandeur

Karjalan voutikunta