Makuasiat

Uusin jäsenkirjoitus

Pekka Kauppinen                                            Tammikuu 2022

MAKUAISTIMUS

Maku on monimuotoinen ilmaisutapa

Kylläpä maistui hyvältä!

Jäipä hyvä maku suuhun!

Olipa maukasta!

Oli herkullisen makuinen.

Olipa vähän omituisen makuinen.

Edellä mainitut esimerkit ja toteamukset liittyvät ruokaan, mutta alla olevia ilmaisuja käytetään myös monella tapaa.

Hänellä on hyvä maku!

Hän toimi hyvän maun mukaisesti.

Onpa valittu hyvän maun mukaisesti.

Hänellä on hienostunut maku!

Osoittaako se hyvää makua?


Minä hyvän ruoan ja juoman ystävänä keskityn nyt tässä jutussani niihin makuaistimuksiin ja elämyksiin, joita toivottavasti koemme aterioidessamme.

Jokaisella meillä on yksilöllinen makuaisti. Se on tietyllä tavalla syntymälahja. Tunnen ystäviä, jotka valittavat, että heillä on huono makuaisti.  He eivät mielestään löydä ruoasta ja juomasta sellaisia ominaisuuksia, joita toiset saattavat löytää.  Mutta lohdutukseksi sanon silloin heille, että makuaistimustakin voi kehittää.  Se vaatii innostusta, kiinnostusta ja halua oppia uutta.

Onnistuneeseen ruokailuun vaikuttavat monet tekijät, jotka on syytä ottaa huomioon.

Yksi tärkeimmistä asioista on tietenkin hyvät raaka-aineet ja niiden oikea käsittely.

 Toinen tärkeä seikka on kiireettömyys ja stressittömyys.  Jos työasiat ja monet ongelmat pyörivät päässä koko ruokailun ajan, ei silloin voi odottaa, että pystyy nauttimaan täysin ruokailuhetkestä.  Tällainen tilanne kohdataan useasti esim. työpaikkaruokailun yhteydessä, jossa keskitytään saamaan vatsa täyteen ja näläntunne pois!

 Seuraavana makuun vaikuttavana tekijänä mainitsen pöytäseuran. Jos aterioidessa on mukava fiilis ja juttu ”luistaa”, niin se antaa hyvän lähtökohdan nautiskeluun.  Jos seurueessa voidaan vielä keskustella ruoasta ja juomasta, sekä vaihtaa mielipiteitä, on se hyvin nautinnollista.  Tämä tapa auttaa myös kehittymään makujen tunnistamisessa. 

Vaikka maku on maistajan suussa, niin aina voi tuoda esille oman ”vaatimattoman mielipiteensä”.

 Mutta se, mitä toiset kertovat, on juuri sitä, millä tavalla voi omaa makuansa kehittää.

Kun itselläni aikoinaan heräsi kiinnostus hyviin ruokiin ja juomiin, on minua suuresti auttanut keskustelu ja mielipiteitten vaihto ruokailun kuluessa.  Tätä toimintaa on helppo harrastaa kotipiirissä.  Mutta juuri vieraitten kanssa käyty keskustelu ateriasta, on tervetullut tapa vaihtaa mielipiteitä.  Mitenkä ruoka ja juomat sopivat keskenään?

 Kun olen voinut seurata esim. ranskalaisten ruokailua, jossa keskustellaan ruoasta ja juomasta, antaa se tapa hyvät lähtökohdat kehittyä jo lapsesta pitäen tunnistamaan ja arvostamaan hyvin valmistettuja ruokia.  Keskustelu pitää kotijoukkoja ja ystäväpiiriä koossa. 

Ranskalaisille on tärkeää, että voi nauttia hyvistä aterioista arkenakin, mutta etenkin perinteisinä juhla-aikoina.  Silloin ei olla ”köyhiä, eikä kipeitä”, kun sesongin herkkuja pitää saada

Vielä tekee mieleni tuoda esille yksi seikka, joka vaikuttaa myös aterian makuaistimuksiin.  Se liittyy pöydän kattaukseen. Jos vähän näkee vaivaa ja laittaa pöydälle puhtaan pöytäliinan, sekä jotakin koristelua kynttilöillä ja 

kukilla.  Ihmetyttää Suomessa nykyinen tyyli, ettei ravintoloissa käytetä pöytäliinoja!

 Lopuksi muutamia faktoja, jotka liittyvät maistamiseen:

*Noin 80% makuaistimuksesta syntyy tuoksuista.

*Makunystyrät ovat kielessä. Niillä erotamme makeuden, suolaisuuden, hapokkuuden ja karvauden.Viiniä maistaessa on tärkeää, että viini käy koko suun alueella, jotta tuoksuja pääsee nouseman ylös takanieluun.  Aivoissa nämä yhdistyvät sitten elämykseksi.

 Viiniä pitää pyöritellä suussa ja yrittää löytää sieltä viinin makuja.  Tässä asiassa auttaa juuri se  keskustelu toisten maistajien kanssa.

 Lisäksi makuun vaikuttaa vielä umami, joka suomennettu makuisuudeksi.  Sitä saadaan monista     raaka-aineista, kuten esim. sienistä.  Kannattaa kerätä ahkerasti sieniä ja käyttää niitä ruoan valmistuksessa! 

 Maukkaita ja nautinnollisia hetkiä ruoan ja viinin parissa!