1980-luku
Jäsenmäärä kasvoi 1980 -luvulla
Jäsenmäärä Suomessa jatkoi kasvuaan, ja niinpä voutikuntien määrää nähtiin järkeväksi kasvattaa. Uusina voutikuntina perustettiin Oulun ja Jyväskylän voutikunnat vuonna 1983.
1983-luvulla järjestettiin myös Suomen Paistinkääntäjien 20.v juhlat, luonnollisesti hyvän aterian merkeissä, kuten Sointu kuvaa. 1980-luvun aikana korostettiin myös nuorten ammattilaisten ymmärtämistä järjestöstä, josta eräs konkreettinen esimerkki oli Lapissa järjestetty Nuorten ammattilaisten tilaisuus, jonka järjestämisestä Sointu on kirjoittanut.
Ammattilaisten ja harrastajien lukumäärällinen suhde herätti myös keskustelua. Suomen puhemiehistö tulkitsi tarkoin ohjesääntöä, jonka mukaan ammattilaisten ja harrastajien suhde tuli olla 15-20% / 75-80%. Sointu kertoo historiikissaan kuinka ammattijäsenten vähyys vaikeutti tilaisuuksien järjestämistä; missä pitää tilaisuuksia, jos ei ole ravintolajäseniä? Ammattilaisjäseneksi oli kuitenkin mielenkiintoa, ja ammattilaisia saatettiin jopa ottaa jäseneksi hakemalla heille ensin harrastajakäädyt jotka myöhemmässä vaiheessa korjattiin oikea-arvoisiksi. Sointu jatkaa, että jopa muutama tämän päivän palkittu ja arvostettu jäsen ei tuolloin saanut ensimmäistä jäsenanomustaan hyväksytyksi. Voutina Sointu kirjoitti monen selvityksen ja puoltolauseen hakijan taustoista. Vaikka vaadittavat suosittelijat olivat tiedossa, niin edellä mainittu prosentti teki toimintasuunnitelmat vaikeiksi. Tällä puhemiehistö sai estettyä uusien ammattilaisjäsenten liittymisen. (Sointu 2008). Nykyisin ammattilaisten ja harrastajien suhde (yli puolet jäsenistä tulee olla harrastelijoita ja vajaa puolet ammattilaisia) toimii paremmin paistinkääntäjien toiminnan jatkuvuudessa ja kehittämisessä.
Vuosikymmenen aikana järjestettiin myös useita onnistuneita kapituleja kuten Rovaniemen kapituli 1984, Lahden kapituli 1988 ja Helsingin kapituli 1989.
