Lahden voutikunnan historia

 

Vuonna 1963 Skandinaviaan ja pian myös Suomeen ja Helsinkiin rantautunut rotissööriliike otti nopeasti tulta.Jäsenistö karttui tasaiseen tahtiin ja piakkoin Helsingissä ymmärrettiin, ettei pääkaupunki yksin voinut kantaa ja tyydyttää alati kasvavan jäsenistön tarpeita. Ensimmäisenä Suomalaisen Järjestön johtoon valittu kirjailija Armas P. Pulla kirjoittikin paistinkääntäjäveljilleen kirjeen, jossa hän patisteli muissa kaupungeissa asuvia rotissöörejä perustamaan alueellisia yksiköitä, voutikuntia. Lahti oli aloitteellinen tässäkin asiassa. Samoin Turku ja Tampere, jotka myös ryhtyivät omien voutikuntiensa perustamistyöhön.

Ote ajatuksen herättäjän, Heikki Parmelan kirjeestä rotissööriveljien, Åke Jankolan ja Berndt Starckjohannin kanssa vietetystä illasta 3.10.1973: ”…kun rotissööriveljet eräänä iltana tapasivat toisensa ja maittavan chateaubriand´in Seurahuoneessa, heräsi heissä jälleen ajatus illanistujaisista Conferie de la Chaine des Rotisseurs-järjestön merkeissä. Ajatuksen toteuttamisajankohdaksi ehdotettiin maanantaita 29.10 klo 19.00 ja paikaksi Seurahuoneen Kartano-kabinettia.” Tässä ensimmäisessä, toteutuneessa tapaamisessa pöydissä oli jos järjestön tunnuksia, pukeuduttiin smokkiin ja pyydettiin vaimotkin mukaan. Kokouksessa keskusteltiin myös Lahteen perustettavasta omasta voutikunnasta ja lisäpontta ajatuksille antoi varmasti Armas J. Pullan pankinjohtaja Heikki Parmelalle 20.3.1974 päivätty kirje, jossa Pulla kirjoitti: ” Ja sitten vielä: Lahteen on perustettava voutikunta, että tulisi toimintaa ¬¬– Tampereen voutikunnassa ollaan jo niin pitkällä,että ensi syksynä jo syövätkin ranskaksi, toisin sanoen ovat pitäneet ranskankielen kursseja ja nyt sitten aikovat hyvän ruuan äärellä taitonsa osoittaa. Teitä on kuitenkin siellä vielä kovin vähän, ehdottakaa muutamia päteviä uusia jäseniä.”

Lahtelaiset puuhamiehet Parmela, Jankola ja Starckjohann oheistivatkin Pullalle jo 1.4.1974 kirjeen, jossa uusiksi jäseniksi Lahteen ehdotettiin Onni Penttilää, Jorma Vuorelmaa, Bert Renwallia, Veikko Nupposta ja Reino Oinosta. Samana vuonna elokuussa 24.8. Heikki Parmela lyötiin Lahden aluevoudiksi Imatralla ja Lahden ensimmäinen voutineuvosto näki päivänvalon 12.11.1974 Lahden Seurahuoneella. Neuvostoon kuuluivat Bailli Regional Heikki Parmela, Vice Chancelier Åke Jankola, Vice Conseiller Gastronomique Onni Penttilä, Vice Conseiller Culinaire Lassi Pohja ja Chargé de Mission Berndt Starckjohann. Oma toiminta oli saatu vireästi alkuun.

Kasvun aikaa Lahden Voutikunta lisäsi sekä toimintaansa että jäsenmääräänsä. Pari vuotta myöhemmin aluevouti Parmela saattoikin kirjelmöidä kirjailija Pullalle, että voutikunta on noudattanut toiminnassaan vanhaa kaavaa ja järjestänyt kaksi kertaa illalliset naisineen ja kaksi kertaa herroille amical-lounaan. Tilaisuudet järjestettiin Lahden Säästöpankin juhlakerroksessa ja Oy Mallasjuoman edustustiloissa. 13.6.1980 päivätyssä kirjeessään Helsinkiin aluevouti Parmela kertoi mm. Lahden Voutikunnan iltatilaisuudesta Hotelli-ravintola Mustassa-Kissassa, jossa oli paikalla 28 paistinkääntäjää puolisoineen. Vuoteen 1987 tultaessa jäsenmäärä Lahden Voutikunnassa oli noussut 67:een, joista 28 oli ammattilaisia. Paria vuotta myöhemmin jäseniä oli 74, joista yhdeksän naisia. Vuonna 1993 Lahden jäsenmäärä oli 89, ja heistä amatöörejä oli 66 ja naisia 15. Sadan jäsenen raja alkoi häämöttää vuonna 1996, jolloin jäseniä oli 96. Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä sadan rajapyykki oli jo kirkkaasti ohitettu ja 10.1.2007 jäsenmääräksi kirjoitetaan 141. Seuraavien vuosienkin ajan jäsenmäärä on ollut edelleen kasvava ja vuonna 2012 jäsenkirja oli jo noin 170 henkilöllä. Tietoisuutta järjestöstä on pyritty aktiivisesti kasvattamaan esittelemällä Paistinkääntäjien toimintaa alan oppilaitoksissa ja järjestämällä tilaisuuksia joihin jäsenet ovat voineet kutsua omia vieraitaan.

Omaa toimintaa Läpi Lahden Voutikunnan olemassaoloajan, sen toimintaa on leimannut aktiivisuus ja ”oma tekeminen”. Käynnistysvaiheen vuosia lukuun ottamatta voutikunta jäsenineen on kokoontunut yhteisiin tapahtumiin, jossa keskeisimpinä ajatuksina ovat olleet hyvä ruoka, hyvät kotimaiset raaka-aineet, valmistaminen yhdessä, nauttiminen yhdessä ja samalla myös oppiminen yhdessä - toinen toisiltamme. Omien, monipuolisten tapahtumien lisäksi yhteisiä tilaisuuksia on järjestetty muiden Suomen voutikuntien kanssa. Esimerkiksi perinteiselle Hirvihaaran joululounaalle kutsuttiin mukaan Helsingin voutikunnan jäseniä.  Vuodesta 2005 alkaen jäsentapahtumia on lisätty, ja niitä järjestetään noin 10 kertaa vuodessa. Yhteistyötä on lisätty myös mm. Keittiömestareiden kanssa.

Aktiivisuudessaan Lahden Voutikunta hakee varmasti vertaistaan. Yksi merkittävä näyte on myös Lahdessa aloitetut Kouluruokatapahtumat, joissa rotissöörien keskeisintä sanomaa, tietoa hyvistä kotimaisista raaka-aineista ja niistä valmistetuista ruuista on viety sinne, missä koko kotimaisen ruokakulttuurin tulevaisuus on – ala-asteen kouluihin. Kouluruokatapahtumia on järjestetty muun muassa  Lahden Anttilanmäen ala-asteella, Harjun koulussa, Orimattilan  Tönnössä ,  Lahden Ahtialassa,  Hollolassa  ja Asikkalassa. 

Kilpiyritykset Ravintolalle  myönnetty Paistinkääntäjien kilpi on järjestön korkein tunnustus, se on merkki ruoka- ja palvelutuotteiden korkeasta tasosta. Lahden voutikunnan alueella kilpi on myönnetty kahdelle Lahdessa toimivalle ravintolalle, ravintola Casselille ja ravintola Rouxille. Lisäksi kilvet on myönnetty Hämeenlinnassa  ravintola Vanajanlinnalle, Mäntsälässä Hirvihaaran Kartanon ravintolalle, Tertin Kartanolle Mikkelissä sekä Vierumäen Rampsi a’ la Carte’lle. Erkoisuutena kilpi on myönnetty myös maatilamyymälä Benjamin Lihatorille, joka on tunnettu laadustaan ympäri koko Suomen. Voutineuvosto yhdessä jäsenistönsä kanssa seuraa jatkuvasti, että alueen kilpiravintolat täyttävät järjestön asettamat kriteerit sesongista riippumatta.

Kapitulikaupunki Lahden Voutikunta on saanut järjestettäväkseen neljä valtakunnallista Grand Chapitre de Finlande –tapausta. Ensimmäinen kapituli järjestettiin vuonna 1980. Osanottajia Lahteen tuli 120 henkeä ja arviot kapitulin onnistumisesta olivat kauttaaltaan kiittäviä. Vuoden 1988 kapituli kokosi Lahteen jo yli 300 tyytyväistä kapitulivierasta. 1997 Lahdessa järjestetty kapituli rantautui vesien ja villisikavartaiden ääreen. Pikku-Vesijärven rannassa toteutettu Dïner amical ja sen valmistelu houkutteli paikalle myös paljon lahtelaista yleisö katsomaan villisian oikeaoppista valmistusta hiilloksella. Grand dinerin juhlavasta tarjoilusta vastasi Lahden Seurahuone. Vuonna 2004 Lahdelle annettiin uusi haaste valtakunnallisen tapahtuman järjestämisestä. Ennakkoluulottomasti Lahti tarttui haasteeseen ja alueellisen yhteistyön merkitystä korostaen Lahti otti yhteistyökumppanikseen Hämeenlinnan ja sen ammattitaitoiset paistinkääntäjäveljet ja –sisaret. Vanajanlinnan historiallisessa miljöössä ja paikkakunnan kartanoissa läpiviety kapituli oli kokonaisuudessaan näyte myös siitä, kuinka aluerajoja murtamalla ja yhteistyöllä voidaan saavuttaa loistava lopputulos. Sittemmin Hämeenlinnaa ja sen jäseniä on huomioitu aktiivisesti myös muussa toiminnassa. Seuraava näytön paikka Kapitulien osalta on vuonna 2015, jolloin Lahdelle on myönnetty järjestysvastuu kesän suurkapitulista.

Voudit Lahden Voutikunnan valtikka on vaihtunut neljästi. Ensimmäisenä ohjaksiin tarttui Heikki Parmela, jonka voutikausi kesti noin kymmenen vuotta. Tämän jälkeen ohjat otti Åke Jankola, joka luotsasi jäsenistöään hyvän ruokakulttuurin pariin vuodesta 1984. Lahdessa 10.heinäkuuta 2001 allekirjoittaneellaan kirjeellä Åke ilmoitti jäsenistölle, että 17 vuoden toiminnan jälkeen hän haluasi luovuttaa valtikan nuorempiin käsiin, Juhani Kaapulle. Juhania samoin kuin myös voutineuvostossa kauan ansiokkaasti toiminutta Chargé de Mission Juha Ojamoa kutsuttiin kuitenkin pian haastavampiin tehtäviin. Lahden aktiivinen ote vei heidät Helsinkiin, puhemiehistöön. Argentierinä toiminut Juha nimitettiin valtavoudiksi syksyllä 2011. Juhanin vapaaksi jättämään aluevoudin ruoriin astui Matti Mäkilä. Tällöin vuodeksi kirjoitettiin 2005. Matin vetovastuulla lisättiin yhteistyötä niin oppilaitosten, alan muiden järjestöjen ja ravintola-alan yritysten kanssa. Vuonna 2011 Matti totesi, että toiminnan kehittämiseksi on hyvä löytää tuoretta innokkuutta ja uusia virkeitä ideoita. Täten oli jälleen aika siirtää vetovastuuta edelleen, ja uudeksi voudiksi nimettiin Arja Hornborg.  Matti Mäkilälle myönnettiin kunniapuheenjohtajan arvo.