Ilmoittaudu jäsentapahtumaan

Seuraavaa tapahtumaa odotellessa

 

*
*

Muista ilmoittaa erikoisruokavalio

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Löydät meidät myös sosiaalisesta mediasta

Ajankohtaista voutikunnassa

RSS

Karjala

Kuva: GoSaimaa

 

Tervetuloa Karjalan voutikunnan sivuille

 

Karjalan voutikunnan toiminta-alue kattaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueen ruokakulttuurin yhdistäviä piirteitä ovat rajan läheisyys, ortodoksisen uskonnon vaikutus sekä karjalainen kansanluonne ja vieraanvaraisuus.

Voutikuntamme yhtenä tavoitteena on vaalia juuri karjalaista vieraanvaraisuutta ja perinneruokia.  Voutikuntamme on aktiivinen toimija, joka edistää ruokakulttuurin leviämistä ja hyvien pöytätapojen kunnioittamista karjalaisissa kodeissa, työyhteisöissä ja erilaisissa tapahtumissa.

 

JÄSENPALSTA

 

Juha Pöllänen

 

ROBOTTIRAVINTOLA

 

Kansainvälinen robotiikan konferenssi IROS (International Conference on Intelligent Robots and Systems) pidetiin ensimmäistä kertaa Euroopassa, Madridissa lokakuun alussa. Tapahtumassa oli esillä alan tutkijat, tutkimuslaitokset, yliopistot ja tietenkin teknologiatoimittajat. Esillä eivät olleet varsinaiset teollisuusrobotit, vaan tilaisuus keskittyi palvelurobotteihin ja tekoälyyn.

Osallistuin ensimmäistä kertaa tällaiseen tilaisuuteen. Yleisvaikutelmani oli hämmästys kuinka edistyksellistä ja monenlaista tutkimusta ja teknolgian kehitystä alalla tapahtuu. Näytteillä oli jos jonkinlaista palvelurobottia, konenäköä, äänen tunnistusta, itsenäisesti toimivia kulkuneuvoja, jopa älykkäityä droneja. Kehitys on ollut viime vuosina todella nopeaa.

Ei ihan vielä

Kun asiaan perehtyi tarkemmin, huomasi, ettei kaikki ole kuitenkaan vielä ihan niin ruusuista ja auvoista  kuin demoissa kuvataan. Paljon on tarjolla yksittäiseen tehtävään tarkoitettuja teknisiä apuneuvoja ja älykkäitä, oppivia ohjelmistoja, mutta arkipäivän käytäntöön sopivia, kustannuksiltaan hankintakelpoisia tuotteita saamme vielä odottaa.

 On robotteja, jotka auttavat liikuntakyvyttömiä kuntoutumaan, mutta ulkoista kehoon asennettavaa liikerobottia, jonka avulla liikkumisrajoitteinen ihminen voisi liikkua, vapaasti saamme vielä odottaa. Itsenäisesti kulkeva, yksittäistä tehtävää hoitava robotti osaa pysähtyä esteen sattuessa kohdalleen, mutta ihmisvilinässä se joutuu jatkuvasti pysähtelemään ja laskelmaan uudelleen mihin suuntaan tulisi liikkua, vain pysähtyäkseen uudelleen seuraavaan ihmiseen. Robotti ei osaa ennakoida ihmisten liikkumista ruuhkissa.

Robotteja on myös inhimillistetty. Tarjolla on jo ihmiskasvoisia robotteja, joiden keinoteknoinen iho myötäilee ihmismäisiä ilmeitä, ja jotka osaavat tulkita sille puhuvan ihmisen ilmeitä. Japanissa on tiskin takana palvelurobotteja, joita asiakkaat ovat erehtyneet luulemaan ihmisiksi.

Robotti keittiössä

Onko meillä siis odotettavissa myös robottitarjoilijoita ja -kokkeja. Robotti osaa kyllä tarttua viinipulloon, avata sen ja jopa kaataa lasiin. Kömpelösti , hitaasti ja epävarmasti, mutta osaa. Se osaa myös kertoa viinistä, niin kuin sille on opetettu – ehkä jopa vastata joihinkin kysymyksiin, jos tunnistaa asiakkaan ääntämyksen.  Kun  kömpelösti toimivan tarjoilarobotin hintalappu on useita satojatuhansia, en usko, että tarjoilijan ammatti on ihan lähiaikoina uhattuna.

Robotti osaa myös ottaa pihvin laatikosta, pistää sen parillalle, mitata sen sisälämpötilan, kääntää pihvin ja ottaa sen pois oikeaan aikaan. Se osaa myös ottaa muut valmiit työtarpeet ja asettaa ne lautaselle oikeaan paikkaan. Esillepano ei nyt ole kovin kaunista, mutta kuitenkin. Laitevalmistajat itse arvioivat, että kymmenen vuoden sisällä tulee käyttökelpoisia robotteja, joiden avulla keittiötoiminta voidaan hyvin pitkälle automatisoida. Elintarviketeollisuudessa on paljon robotteja, jotka huolehtivat tavaroiden kuljettamisesta, elintarvikkeiden esivalmistelusta, lämpötilakontrollista, jäähdyttämisestä ja pakkaamisesta. On myös keittiötilojen siivomiseen tarkoitettuja robotteja. Seuraava askel lienee sitten robottien tulo ravintolan keittiöihin?

Robotit tulevat varmasti hoitamaan yhä suurempaa osaa myös arkipäivän tehtävistämme. Ne hoitavat, huoltavat ja ehkä huolehtivat huvittamisestakin. Suurena esteenä on vielä teknologian kalleus sekä robottien vaatima tilasuunnittelu.

Kuten olemme havainneet, teknolgialla on taipumus halventua. Jos uusi teknologia tekee asiat paremmin, luotettavammin ja edullisemmmin kuin nykyinen tapa, niin se tunkeutuu meidän arkipäiväämme. Eri asia on sitten, haluammeko robotin kokkaavan ja tarjoilevan meille. Tuleeko nykyisen kaltaisesta ravintolasta tulevaisuudessa erikoisuus – museokohde?

 

Juha Pöllänen

Bailli de Carelie Commandeur Honoraire

Tässäkö on se kuuluisa välikäsi. Katseella ohjattava kolmas käsi lienee käteväkin ruokaa tehdessä?

 

JÄSENTAPAHTUMA

 

Iltapäiväretki Kotkaan

Retkemme aluksi tutustuimme Takatalo &Tompurin panimon toimintaan ja tuotteisiin. Mielenkiintoisen esityksen meille piti Mikko Suur-Uski. Saimme myös maistella palkittuja ja laadukkaita Kaski-oluita. 

Nopean bussissa suoritetun kyselyn perusteella suosikiksi nousi ruislager. Tästä jatkoimme matkaa Kotkaan kiertäen kaukaa Haminan kuuluisan lipputangon.

 

Juha-Matti Suur-Uski oppaana painovierailulla.
Panimon laitteistoa

Tilaisuuden aluksi Kotkan Ravintola Wanha Fiskarissa luovutettiin Karjalan voutikunnan jäsenille Chef Rôtisseur Helena Lylyharjulle ja Vice-Chargé de Presse Kari Martialalle ”esimerkillisestä työstä, eli Parasta pöytään, Suomalaisen gastronomian historia -kirjasta” Paistinkääntäjien pronssiset ansiomerkit. 

Mitalit luovuttivat Suomen Valtavouti, Bailli Délégué Johanna Hornborg-Ojala ja Karjalan voutikunnan vouti Bailli Heikki Koskinen. Helena osallistui tilaisuuteen kaiutinpuhelimen välityksellä työmatkaltaan Rostockista Saksasta.

- Muistaminen lämmittää mieltä, sillä meistä on tärkeää säilyttää tietoa suomalaisesta gastronomiasta tuleville sukupolville ja siksi halusimme haastatella kirjaan mahdollisimman monia siihen vaikuttaneita mestareita. Onneksi monet kokeneet ja pitkään alalla vaikuttaneet mestarit muistivat edelleen niin hyvin alansa vaiheita, Lylyharju sanoi.

Paistinkääntäjien pronssiset mitalit luovutettiin Kari Martialalle ja Helena Lylyharjulle. Kuva Juha Pöllänen.
Pronssiset mitalit

Wanha Fiskarissa nautittiin henkilökunnan loihtima, ravintolan teemaan kuuluva upea menu. Alkuruoaksi Fiskenit, eli pieniä suupaloja kaloista ja vähän muustakin, väliruoaksi kuohkea mustajuurikeitto, sieniä ja suppilovahveropiiras, pääruoaksiSuomenlahden kuhaa paistettuna ja paahdettuja juureksia ja jälkiruoaksi Makeat makustelut kolmella tavalla.

Wanha Fiskarin herkkuja maistelemassa vasemmalta Ritva Kauppinen, Pekka Kauppinen, Johanna Hornborg, ravintoloitsija Riitta Horto, Heikki Koskinen ja Marjaana Koskinen. Taustalla koko iltapäivän meille musisoinut trubaduuri.
Vasemmalla Hanna Arminen antoi rakentavaa palautetta ja kiitti Wanha Fiskarin henkilökuntaa nauttimastamme ruoasta, Heikki Koskinen, Pekka Kauppinen ja ravintolan väki kuuntelevat.
Jokainen voutineuvoston ulkopuolinen jäsen saa sivuillamme julkaistusta kirjoituksesta palkkioksi pullon kuohuvaa. Pekka Kauppinen sai pullonsa Kotkan tilaisuudessa.

Muista käyttää kilpiyritysten palveluja! Klikkaamalla näet jäsenedut.

 

Tutustu kilpiyrityksiimme esittelysivulla!


Jäseneksi?

Jäseneksi hakeutumisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuksiimme tutustumaan toimintaamme, kun ottavat yhteyttä voutineuvostoon. Varsinaiseen jäsenhakemukseen tarvitaan kahden jäsenen suositus.

Muiden voutikuntien jäsenet ovat myös tervetulleita osallistumaan tilaisuuksiimme.