Parsaa Korvista
![]() Kevät oli tullut Aliaan. |
![]() Kampasimpukkaa ja peltohernepyrettä |
![]() Miedosti savustettua lohta ja yrttisalaattia |
![]() Glaseerattua vasikanrintaa ja parsaa |
![]() Omenapannacotta ja omena-calvadoskastiketta |
Parsaa Korvista ravintola Aliassa
Työväenyhdistyksen vuonna 1921 rakentama kahvila, huvila Alia on ravintola Postresin omistajien uusi ja monipuolinen ravintolakokonaisuus Mustikkamaalla. Uusien omistajien innostus ja rakennuksen perinpohjainen remontti ovat herättäneet paikan uuteen kukoistukseen.
Parhaitten ravintolaperinteitten mukaisesti ruoka Aliassa on alusta asti itse tehtyä. Ravintolassa käytetään ensiluokkaisia raaka-aineita ja suositaan lähiruokaa ja luomua. Miikka Puikkonen ja Samuli Wirgentius ovat onnistuneet siirtämään Postresin osaamisen Aliaan. Ravintolan tunnusmerkkejä ovat kartanotyyliset alkuruokapöydät, klassiset pitkän valmistusajan vaativat ruuat sekä rehevät jälkiruuat. Sesongin mukanaan tuomat tuoreet ja maukkaat raaka-aineet kuuluvat luonnollisesti Alian keittiöön.
Sataviisikymmentäkuusi Rôtisseur’ia seuralaisineen kokoontui kauniina kesäisenä iltana 10.5. Aliaan nauttimaan keväästä ja sen mukana kypsyneestä parsasadosta. Pöydät oli katettu huvilan vanhalle terassille, josta tuplaikkunoitten, eristyksen, lämmityksen ja katon myötä oli tehty valoisa ja myös talvikäyttöön sopiva juhlatila.
Aperitiivina tarjottiin Orange Pleasures, joka on appelsiinilla maustettu kuohuviini. Juoman maahantuoja Fondberg kuvailee viiniä seuraavasti:
"Mimosa-tyylinen Platino Orange Pleasures -appelsiinikuohuviini on espanjalainen kevätuutuutemme. Se on aitoa appelsiinituoremehua hedelmälihoineen ja charmat-menetelmällä valmistettua kuohuviiniä samassa pullossa. Tämän aurinkoisempaa ja enemmän keväälle maistuvaa on hankala löytää!"
Juoma oli todellakin raikas ja kevyt. Appelsiinin aromi sopi kuohuviinirunkoon hyvin ja se oli säilyttänyt tuoreutensa.
Aperitiivin kanssa tarjottiin kampasimpukkaa ja peltohernepyrettä. Annoksen asettelu oli kaunis.
Seuraavana ruokana tarjottiin miedosti kylmäsavustettua lohta yrttisalaatin kanssa. Lohi herätti ihastusta kaikissa ruokailijoissa, koska kalan rakenne oli kostea ja murea, eikä savun maku dominoinut annosta todellakaan liikaa.
Juomana tarjottiin Nepenthe Sauvignon Blanc 2009, Adelaide Hills, McGuigan. Maahantuojan edustaja luonnehti viiniä esittelyssään tuoreen raikkaaksi:
"Viinissä on karviaista, nokkosta. Se tulee Australian Adelaide Hillsistä, korkealla kasvaneista köynnöksistä ja omaa siis luonnollisen, upean rapsakkaan hapokkuuden."
Viini sopikin kala-annokselle erinomaisesti.
Pääruoaksi tarjottiin glaseerattua vasikanrintaa ja parsaa. Parsaa annoksessa oli sekä valkoisena, että vihreänä, kummatkin juuri oikeassa kypsyysasteessa ja maukkaina. Annoksen liha oli pitkään haudutettua vasikkaa, joka oli sekä maukasta, mehukasta, että mureaa. Parsaa tarjoiltiin halukkaille vadeilta lisää ja halukkaimmat ottivat sitä lisää useampaan otteeseen.
Pääruoan viininä tarjottiin Bin 3000 Merlot, South Australia, McGuigan. Maahantuojan edustaja kertoi voittaneen kultamitalin pari viikkoa sitten Vuoden Viinit 2011-kilpailussa omassa sarjassaan. Hän luonnehti viiniä kepeän keväiseksi, keskitäyteläinen viiniksi, joka on marjaisan mehevä.
Jälkiruokana oli Omenapannacotta ja omena-calvadoskastiketta. Sen kanssa nautittiin calvadoksella ja vaniljalla maustettua omenaviiniä, Coeur de Calvados’ta. Kyseistä viiniä ei valitettavasti myydä kuluttajille, mutta joistakin hyvin varustetuista ravintoloista sitä kannattaa tiedustella.
Vaikka jälkiruoka kuulostaakin liiaksi omenalla kuormitetulta, se ei sitä ollut, vaan maut tukivat toisiaan hyvin. Myös viini oli iloinen yllätys.
Kokonaisuudessaan ateria oli hieno. Pientä kritiikkiä kuultiin siitä, että parsa ei ollut aterialla pääroolissa eikä läsnä myös muissa kuin pääruoka-annoksessa.
Salihenkilökunta toimi tehokkaasti, kohteliaasti ja tahdikkaasti. Vaikka meitä oli paikalla enemmän kuin mitä olimme ennakkoon ilmoittaneet, paikat järjestyivät kaikille nopeasti.
Lämmin ilma, aurinkoinen ilta ja maukas parsa hämäsivät meitä uskomaan, että kevään sijaan saimmekin nauttia kesästä. Ihanaahan se yhdenkin illan illuusio oli. Kiitos Alialle ateriasta ja Fondberg Oy:lle viineistä.
Teksti ja kuvat, Tero Muhonen




