Grillausta KirjaClubilla

Asianmukaisesti pukeutuneita paistinkääntäjiä alkoi saapua paikalle innokkaina KirjaClubille jo varttia vaille, joten jouduimme unohtamaan heti riviin järjestäytymiset ja muut muodollisuudet. Koska grilli muodosti kriittisen resurssin, kaikkien paikalle tuloa ei odoteltu, vaan ensimmäisille viidelle grillaajalle annettiin mukaan vihannes- ja lihalautaset ja heidät opastettiin grillin ääreen. Grillattavina vihanneksina oli pienet annokset kevätsipulin alavartta, siitakkeita, pala kesäkurpitsaa, kaltattua punaista paprikaa, fenkolia ja vihreitä pikkuparsoja. Ideana oli tarjota tuttua ja vähän vieraampaa ja varsinkin grillattu fenkoli näytti olevan osanottajille uusi tuttavuus.

Lihana grillattiin hyvin marmoroitunutta naudan ulkofileetä, riippunutta naudan sisäfileetä ja nautamakkaraa. Lihavalinnoilla pyrittiin saamaan kypsytysajat kutakuinkin samoiksi vihannesten kanssa. Raaka-ainevalinnoilla koetettiin saada ryhmien läpimenoajaksi grillissä vartti, jotta tunnissa kaikki saisivat alkupalalautasen eteensä ja siinä onnistuttiin.

Grillivihannesten kanssa tarjottiin samanlaista kastiketta kuin mitä espanjalaisen Escalivada’n kanssa tarjotaan. Reinin lihasta ostetut lihat herättivät yleistä ihastusta. Hyvin raakakypsytetty hyvä liha on mainiota syötävää pelkästään suolalla ja pippurilla maustettunakin.

Nautimme grillatessa ja alkuruoan kanssa Savia Viva Familia Tempranilloa, joka oli päässyt HS:n viinikriitikko Jouko Mykkäsen suosioon. Eikä viini kesäiltaan huono ollutkaan, varsinkin kun mielessä piti sen alle kahdeksan euron hinnan.

Pääruokana oli kahdella eri marinadilla kypsennettyä possun ”baby-ribbsejä”. Lihan maku ja rakenne kertoivat, että nuoresta eläimestä liha oli peräisin. Toinen marinadi koostui kookosmaidosta ja tuoreesta chilistä, toinen oliiviöljystä. valkoviinistä ja tuoreyrteistä. Lihaa kypsytettiin ennen grillaamista kymmenkunta tuntia alle 70 asteessa uunissa. Ribbsit tarjottiin vadeilta pöydässä. Lisäkkeenä oli varhaiskaalista, pihvitomaatin hedelmälihasta ja kevätsipulista tehty salaatti, jonka kastikkeena oli oliiviöljyä ja balsamicoa. Vähän kyllä hämmästyin, että tilaisuuteen varaamaani kymmenen kiloa ribbsejä menivät kaikki.

Ribbsien seurana nautimme Santa Rita Medalla Real Cabernet Sauvignon’a, jota saimme ennakkotilauksesta huolimatta pari pulloa myös tuoreempaa vuosikertaa. Se kertoo, että nauttimamme vuosikerta on loppu. Maakunnissa vieraillessaan kannattaa kuitenkin pitää silmänsä auki vuosikerran varalta. Viini oli erinomainen ja sopi ribbseihin mainiosti.

Jälkiruoaksi tarjottiin balsamicolla marinoituja mansikoita tuoreella basilikalla maustetun kuohukerman kanssa. Juomana oli La Caliera Moscato d'Asti, joka oli lievästi kupliva, makeahko ja alkoholipitoisuudeltaan mieto viini. Viini sopi tarkoitukseensa mainiosti.

Illan tunnelma oli rento ja välitön ja kaikki tuntuivat viihtyvän hyvin. Osansa oli tietysti terassille paistaneella alkukesän auringolla ja ihanalla säällä, mutta hilpeä seura kuitenkin teki tilaisuudesta ikimuistoisen – taas kerran.

Ruokien reseptit on koottu omalle sivulleen.

Teksti Tero Muhonen. Jutun kuvat otti Chevalier Niko Saari ja joka kuvasta on linkki kuvasuurennokseen.